Kasvinsuojelu

Ruiskutustekniikka

Ruiskuttajan muistilista

  • Tarkista kasvinsuojeluruiskun kunto riittävän ajoiss
  • Tarkista myyntipakkauksesta torjunta-aineen käyttöön liittyvät määräykset.
  • Käytä torjunta-aineen käyttöohjeessa  suositeltuja suojaimia.
  • Pese ruisku huolellisesti ruiskutuksen jälkeen ja kun siirryt viljelykasvista toiseen.
  • Älä suorita huuhtelua tai pesua kaivon tai vesistön läheisyydessä.

 ruisku3n

HUOM:

Uusia vesistörajoituksia on noudatettava kasvukaudella 2015. Kaikkien vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 3 metrin levyinen ruiskuttamaton alue. Muutoin suojaetäisyydet vaihtelevat ruiskutettavan valmisteen mukaan. Tarkista ennen ruiskutusta valmisteen suojaetäisyys myyntipäällystekstistä tai kasvinsuojeluainerekisteristä

https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/

Tarkemmin vesistörajoituksesta Tukesin suvuilta

http://www.tukes.fi/vesistorajoitus

Lista tuulikulkeumaa alentavista suuttimista:

http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/ohjeet/suutinlista_puomiruiskut.pdf

Ruiskutussää

Ruiskutukset tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä tyynellä säällä. Ruiskutus onnistuu vielä heikossa tuulessa 2–3 m/s. Tuulen yltyessä kohtalaiseksi, ts. sen saavuttaessa pellolla 5 m/s nopeuden (pienet oksat alkavat heilua ja maasta alkaa nousta pölyä ja irtonaisia paperinpaloja) on ruiskutus ehdottomasti lopetettava. Sateen ja hallanvaaran uhatessa ei pidä ruiskuttaa.

Paras ruiskutuslämpötila on 15–22 astetta. Päivälämpötilan noustessa 25 asteen yli vioitusten vaara kasvaa. Ruiskutus on järkevää tehdä aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Silloin tuulikin on pienimmillään ja kosteus suuri. Kulkeutuma jää vähäiseksi, ja pisarat haihtuvat hitaasti, joten torjunta-aine imeytyy kasveihin tehokkaimmin. Illalla ilman kosteus on suuri mutta lämpötila laskeva. Tämän johdosta aamuruiskutus on suositeltavampaa kuin iltaruiskutus.

Kasteen aikana ruiskutettaessa käytetään pientä vesimäärää – enintään 150 l/ha, jotta ruiskutusneste ei valuisi lehdiltä. Muulloinkin kun ilman kosteus on suhteellisen korkea, nestemäärää voidaan vähentää. Lämpimällä säällä torjunta-ainemääriä voidaan normaalimääristä pienentää ja kylmällä säällä vastaavasti lisätä.

Kasvinsuojeluruiskun omatoiminen testaaminen

Testauksessa havaitut yleisimmät ongelmat ovat:

  • Vialliset painemittarit
  • Roskaiset suuttimet
  • Jäätymisvauriot
  • Vuodot imupuolella
  • Ruiskutuspuomin taipumiset
  • Rikkinäiset kalvot
  • Venttiilit ja paineentasain

Testausten välisenä aikana olisi huolehdittava ruiskun testausvaatimusten mukaisesta kunnosta, muuten ruiskutustyön lopputulos ei vastaa odotuksia. Usein ruiskun viat huomataan vasta epäonnistuneen ruiskutustuloksen jälkeen. Mahdollisten häiriöiden sattuessa sekä toimenpiteiden varalle on hyvä tutustua ennakkoon ruiskun toimintaperiaatteeseen ja käyttöohjekirjaan. Myös ostettaessa ruiskua on hyvä osallistua käyttäjäkoulutukseen

ruiski1n

Ruiskun tärkeimpiin tarkastuskohteisiin kuuluvat säiliö, pumppu, paineentasain, painemittari paineensäädin, jakoventtiilistö, paineletkut, suodattimet, nivelakseli, puomisto ja suuttimet. Ennen tarkastusta ruisku kannattaa pestä huolellisesti ja antaa lopuksi nesteen virrata puomiston läpi suuttimet irrotettuina, jolloin mahdolliset roskat poistuvat. Ruiskua puhdistuksen jälkeen uudelleen täytettäessä voidaan arvioida säiliön kunto. Säiliön on oltava ehjä ja myös kannen tiivisteineen kunnossa. Mikäli täyttöaukossa on siivilä, sen on oltava myös kunnossa. Vuonna 2005 ja sen jälkeen testattavilta ruiskuilta vaaditaan täyttöaukon siivilä ja tippumisenestoventtiilit. Säiliössä oleva nestemäärä pitää pystyä toteamaan myös ohjaamosta.

Ruiskun toiminnan tarkistus voidaan aloittaa ruiskun tiiviyden toteamisella. Tarkistetaan, ettei letkuissa ja putkistossa ole murtumia eikä hankaantumisia. Puomiston on oltava suora ja vakaa sekä sen suojalaitteiden kunnossa esteeseen ajon varalta. Säädetään ruiskutuspaine 5,0 bariin, jolloin vuotoja ei saa esiintyä.

Suuttimien muodostamat viuhkat eivät myöskään saa osua ruiskun muihin osiin. Pumpun tuotosta pitäisi riittää – säiliön koosta riippuen – myös sekoitukseen 30–50 l/min. Pumpun kuntoa ilman tuoton mittausta on vaikea arvioida. Sen voi arvioida ainoastaan sekoituksen voimakkuudesta ja painemittarin näyttämän tasaisuudesta. Jos nestevaimennetun painemittarin neula hypähtelee, se voi olla osoitus huonokuntoisista pumpun venttiileistä tai epäkuntoisesta paineentasaimesta. Tasaimen oikea vastapaine on noin puolet käytetystä ruiskutuspaineesta. Jotta suuttimet toimisivat moitteettomasti, on välttämätöntä käyttää puhdasta vettä. Veden suodatukseen eivät riitä pelkkä imusiivilä ja suutinsiivilät. Virallinen testi vaatii myös painesuodattimen, jonka tiheys on vähintään 50 mesh’iä. Käytettäessä pieniä nestemääriä, 150 l/ha, valitaan painesuodattimeen 100 meshin suodatin. Jos epäilee suodatuksen riittävyyttä, kannattaa harkita itsepuhdistuvan painesuodattimen hankintaa, mikä uusissa ruiskussa on jo vakiovarusteena.

Huolto ja testaus käytännössä sekä tarkistettavat kohteet

  • Ruiskun voitelu sekä ruiskun pesu (huuhtelu on aina muistettava käytön jälkeen)
  • Suutinten tilavuusvirran mittaus (verrataan ohjearvoon), levitystasaisuus ja tarvittaessa suutinten vaihto
  • Tarkista ruiskutuspuomi, letkut, nivelakseli, nestesäiliö, sekoitus, imusiivilä ja painepuolen suodatin, pumpun kunto, paineentasain, paineensäädin ja jakoventtiilistö, painemittari.
  • Osta varaosa- ja korjauspaketti niin kunnostus saadaan tehtyä melko nopeasti.

Kasvinsuojeluruiskun huollosta ja testauksesta saatavat edut:

  • Torjunnan varmistaminen
  • Kustannukset alenevat
  • Ruiskutusta ei tarvitse keskeyttää korjausten takia ja torjunta tehdään ajallaan
  • Lehtivaikutteisten herbisidien annosta voidaan alentaa
  • Ympäristökuormitus vähenee
  • Käyttäjäturvallisuus paranee

ruisku2n

 Ruiskun pesu

Siirryttäessä ruiskutuksissa viljelykasvista toiseen on ruiskun puhdistukseen kiinnitettävä erittäin suurta huomiota. Esimerkiksi gramma-aineet vaativat erityistä huolellisuutta, koska pienikin määrä niitä riittää vioittamaan tai täysin tuhoamaan toisen viljelykasvin. Valitse oikea pesuaine ruiskutetun aineen perusteella.

  • Tyhjennä ja huuhtele säiliö, letkut,pumppu ja suuttimet jo pellolla
  • Käytä pesuliuoksessa oikeaa pesuainetta ja riittävää väkevyyttä
  • Kierrätä pesuliuosta pumpulla ja päästä liuos suuttimien läpi
  • Käytä pesuliuosta myös painepesurissa
  • Muista puhdistaa täyttöaukon sihti, säiliön kansi, ruiskun ulkopinta ja puomisto sekä täyttösäiliö
  • Ruiskuta pesuliuosta puomiston läpi kasvustoon 5-10 minuutin ajan
  • Pese suuttimet ja suodattimet omassa pesuliuoksessaan
  • Huuhtele: kierrätä huuhteluvettä ruiskun kaikissa osissa ja ruiskuta kasvustoon
  • Jos ainetta on päässyt kuivumaan ruiskuun, tyhjennä ja huuhtele se. Anna pesuliuoksen seistä ruiskussa vuorokauden ajan ennen varsinaista puhdistusta.

Ruiskun talvisäilytys tärkeä osa kunnossapitoa:

  • Puhdistus huolellisesti käyttökauden jälkeen. Pumppaa ruiskulla vettä siten, että vesi virtaa pumpun, suodattimen, putkistojen ja suuttimien läpi
  • Pesun jälkeen avaa ja puhdista suodattimet ja suuttimet sekä huolehdi ettei suodatinkoteloihin jää vettä talven yli
  • Koska ruiskuja säilytetään sellaisissa paikoissa, jossa ne pääsevät jäätymään, on hyvät täyttää pumppu ja putkisto 50 %:lla pakkasnesteellä
  • Voidellaan käyttöventtiilien vipujen nivelet öljyllä, tarkistetaan pumpun öljymäärä ja kalvot, tarkistetaan paineentasaajan ilmanpaine
  • Säilytä ruisku kuivalla alustalla suojassa lumelta, vedeltä ja auringonvalolta

Yleisimpiä ongelmia ruiskujen toiminnassa:

  • Pumppu ei muodosta riittävää painetta tai paine on sykkivää ruiskutettaessa. Tarkista imupuolen tiiveys säiliön ja pumpun välillä, pumpun venttiilit, pumpun kalvo ja paineentasaaja.
  • Tavoiteltu nestemäärä ei toteudu ruiskutettaessa. Tarkista painemittarin kunto, suutinten kuluneisuus.

 

Ruiskutusnopeus

Ruiskutusnopeuden valinta ja todellisen ajonopeuden tarkistaminen

Kun tiedetään mitattujen suuttimien keskiarvo (l/min) ja haluttu nestemäärä (l/ha), voidaan tarkka ajonopeus laskea seuraavasta kaavasta.
                                                            Suuttimien keskiarvo l/min x 600
Tarvittava ajonopeus km/h =  ——————————————————————
                                                        Haluttu nestemäärä l/ha x Suutinten väli (m)


Esimerkki:  Suutinten mitattu keskiarvo 0,67 l/min, haluttu nestemäärä 150 l/ha,      suutinväli 0,5 m.

        0,67 x 600
       ——————— =  5,4 km/h
        150 x 0,5

Todellisen ajonopeuden selvittämiseksi se on mitattava. Sopivalle kohtaa peltoa mitataan 100 metrin matka harpalla tai mittanauhalla. Säiliö puolillaan ajetaan matka lentävällä lähdöllä. Sopiva moottorin kierrosluku on 1500–2000 r/min, jolloin pumpun teho riittää sekoitukseenkin, ja maaston kaltevuuden muutokset eivät vaikuta ajonopeuteen. Todellinen ajonopeus saadaan, kun 360 jaetaan 100 m:n ajoon kuluneella sekuntimäärällä.


 Kun todellinen ajonopeus on saatu laskettua tai mitattua, voidaan suorittaa vielä nestemäärän tarkistus l/ha.
   
                                      Suuttimien mitattu tuotto (l/min) x 600            
Nestemäärä l/ha =  ————————————————————–
                                         Ajonopeus km/h x Suutinväli (m)

Esimerkki: Suuttimien tuotto 2 barin paineella on  0,67 l/min
  100 metrin ajoon kulunut aika 71 s, jolloin nopeus on 360 : 71 = 5,1 km/h


                                                   0,67 x 600       =  158 l/ha
                                                    5,1 x 0,5

Merkitse muistiin käyttämäsi vaihde, traktorin moottorin kierrosluku sekä  mittauksissa käytetty paine.

Ruiskutus

Kun tiedetään montako litraa ruisku levittää nestettä hehtaarille,  ruiskutettava pinta-ala tai ruiskun tilavuus, voidaan seuraavan laskutoimituksen avulla laskea, paljonko ruiskuun lisätään vettä ja paljonko torjunta-ainetta?

                                                  Torjunta-ainetta kg tai l/ha x Säiliön vesimäärä l
Torjunta-ainetta kg tai l = ——————————————————————— 
                                                             Kalibroitu nestemäärä l/ha

Esimerkki:  Tehdään 3,6 ha alalle ruiskuteliuos, jossa käytetty nestemäärä on 158 l/ha.     Säiliön vesimääräksi tulee 3,6 x 158 l = 570 l.  Torjunta-ainetta käytetään 2,3 l/ha.


                                                                       2,3 x 570
Säiliöön lisätään torjunta-ainetta = ————— = 8,3 l
                                                                            158
Ruiskutustyössä viuhkasuutinten etäisyys ruiskutettavasta kasvustosta on 80o:n viuhkasuuttimilla 50 cm ja 110o:n viuhkasuuttimilla noin 40 cm. Ruiskutuksen helpottamiseksi ajokaistat on syytä merkitä etukäteen ruiskun tehollisen työleveyden mukaan laittamalla esimerkiksi merkkitikku keskimmäiseen traktorin alle jäävään riviin. Päisteet ruiskutetaan aina erikseen. Ruiskutuksen aikana seurataan suuttimien toimintaa, ruiskutuspainetta ja ajonopeutta. Jos suuttimet tukkeutuvat, ne on puhdistettava suutinharjalla ja puhdasvesisäiliöstä saatavalla vedellä. Puhaltaminen pilaa puhaltajan ja rautalanka suuttimen. Ruiskuttajan kannattaisi pitää mukanaan kahta kolmea varasuutinta suutinmuttereineen, jolloin ruiskutuskatkokset jäävät mahdollisimman lyhyiksi, kun tukkeutuneen suuttimen tilalle asennetaan varasuutin

Levitystasaisuuden tarkistus

Apuvälineiksi tarvitaan kello, mittakannu, taskulaskin ja muistiinpanovälineet.

  1.  Täytetään ruiskun säiliö puolilleen puhtaalla vedellä.
  2. Traktorin moottorin kierrosluku pidetään samana kuin normaalisti ruiskutuksissa.
  3.  Säädetään käytettävä ruiskutuspaine, esimerkiksi 2 baria.
  4. Tarkistetaan, että kaikista suuttimista tulee nestettä ja nesteen sekoittuminen säiliössä    tapahtuu moitteettomasti. Mikäli suuttimen viuhka ei ole kunnollinen, kannattaa se puhdistaa   paineilmalla tai pehmeällä suutinharjalla. Mikäli puhdistus ei auta, vaihdetaan suutin ennen   mittausta.

5. Mitataan kaikkien suutinten minuutissa antama vesimäärä mittakannua ja sekuntikelloa   apuna käyttäen. Suutin, jonka antama nestemäärä poikkeaa enemmän kuin 5 % kaikkien   suuttimien keskiarvosta, on vaihdettava. Suuttimet kannattaa vaihtaa, kun niiden    tilavuusvirta on kasvanut 10 % alkuperäisestä (katso taulukkoa). Mikäli puomistoon    asennetun uuden suuttimen tuotto eroaa yli 5 % taulukon arvosta, kannattaa tarkistuttaa   myös painemittari.

 

Työturvallisuus

Torjunta-aineiden käsittely ja varastointi

  • Tehoaineet varastoidaan valolta ja pakkaselta suojattuun tilaan
  • Varasto sijaitsee paikassa johon asiaankuulumattomat eivät pääse, esim. lapset
  • Kasvinsuojeluainepakkauksien käyttöturvallisuusmääräyksiä ja – ohjeita tulee noudattaa
  • Ruiskua ei saa käyttää sisätiloissa
  • Tehoaineita käsiteltäessä on noudatettava aina suurta varovaisuutta

Torjunta-ainetyöt tulee suunnitella ja järjestää niin, että ne voidaan suorittaa turvallisesti ja tarpeetonta altistumista aineille tulisi välttää. Tärkeimpiä keinoja altistumisen vähentämiseen ovat;

  • Huolelliset työtavat
  • Asianmukaiset suojaimet ja suojainten käyttö, suojalasit ja hengityssuojain sekä kunnolliset käsineet, suojapuku sekä saappaat
  • Laitteistojen kunnossapito
  • Henkilökohtainen hygienia
  • Ruiskuttajantutkinto
  • Käyttöturvallisuustiedotteisiin perehtyminen

Miten estää henkilö- ja ympäristövahingot ?

  • Ihmisten pääsy vuodon alueelle estettävä
  • Tehoaineiden joutumista silmiin ja iholle varottava
  • Suojavarusteiden käyttö
  • Aineiden pääsy ympäristöön estettävä, vahingon sattuessa yritettävä padota ja kerättävä talteen säiliöihin tai imeytettävä esim. hiekka, turve tai muu tehoainetta sitova aine
  • Aineet ja pakkaukset hävitettävä ongelmajätteinä säädösten mukaisesti
  • Tulipalossa sopivat sammutusaineet; jauhe, hiilidioksidi, vesisumu tai alkoholia kestävä vaahto
  • On muistettava, että aineiden kuumeneminen vapauttaa haitallisia kaasuja

 

Riviruiskutus

Riviruiskutuksessa käsitellään torjunta-aineliuoksella rivin kohdalta noin 20 cm:n levyinen kaista. Näin säästetään ainekustannuksista koko pinnan ruiskutukseen verrattuna noin puolet. Käsiteltyjen kaistojen välistä rikkakasvit torjutaan mekaanisesti mahdollisimman pian riviruiskutuksen jälkeen.

Ruiskun leveys

Mikäli pystyy pitämään kylvökoneen vetojen saumat rivivälin levyisinä, voi käyttää kaksi tai kolme kertaa kylvökoneen levyistä riviruiskua. Nykyisellä yhdistelmäkylvötekniikalla tämä on erittäin vaikeaa, joten riviruiskun ja kylvökoneen työleveys on yleensä sama.

Suuttimien säädöt

Suutinten korkeus säädetään pellolla siten, että ruiskutettavasta kaistasta tulee halutun levyinen. Tällöin kannatusjalasten mahdollinen painuma tulee otetuksi huomioon. Kaksoisriviruiskussa torjunta-ainesuihkut tulevat riville kahdelta suunnalta vinosti. Näin suihkut osuvat juurikkaan lehtien alla kasvaviin rikkakasveihin paremmin kuin suoraan ylhäältä ruiskutettaessa.

Suutinkoko

Kaksoisriviruiskuissa yleisesti käytetyn viuhkasuuttimen TeeJet 8001 E:n antama nestemäärä eri paineilla:
Paine(bar)                        1,5      2,0        3,0 
Nestemäärä (l/min)  0,28    0,32      0,39 
Ajonopeus
Pyrittäessä samaan ruiskuteliuoksen väkevyyteen kuin hajaruiskutuksessa voidaan tarvittava ajonopeus riviruiskutuksessa laskea seuraavalla kaavalla:
        Q x 600
  v = —————-
            a x d

v  = ajonopeus km/h
Q = suuttimien antama nestemäärä (l/min)
a  = torjunta-aineen kulutus hajaruiskutuksessa (l/ha)
d  = ruiskutuskaistan leveys (m)

Esimerkki: Torjunta-aineen kulutus hajaruiskutuksessa on 200 l/ha. Ruiskutuskaistan leveys on 0,25 m. Riviruiskussa on riviä kohti kaksi suutinta, joiden yhteinen nestemäärä käytettävällä 1,5 barin paineella on 2 x 0,29 l. Älä luota taulukkoarvoihin, vaan mittaa suuttimien tuotto käytettävällä ruiskutuspaineella.
         2 x 0,29 x 600
 v = ————————— = 7,0 km/h
           200 x 0,25
             
Riviruiskutus vaatii suurta tarkkuutta sekä ajossa että ruiskun käytössä. Pieniä vesi- ja torjunta-ainemääriä käytettäessä sattuu helpommin virheitä kuin normaalimäärillä. Sopiva ruiskutuspaine viuhkasuuttimia käytettäessä on 1,5–3,0 baria. Ajonopeus olosuhteista riippuen 5–8 km/h. Ruiskutuksessa sattuneet virheet aiheuttavat yleensä pahoja polttovioituksia kasvustossa.

Torjunta-aineen kulutus

Torjunta-aineen käyttömäärä ilmoitetaan tavallisesti koko pinnalle eli hajalle ruiskutettaessa. Torjunta-aineen kulutus l/ha voidaan laskea seuraavalla kaavalla:

           a x d   
  b =   ———
               r

b = torjunta-aineen kulutus riviruiskutuksessa, l/ha
a = torjunta-aineen kulutus hajaruiskutuksessa, l/ha
d =  ruiskutuskaistan leveys, m
r =  riviväli, m

Nestemenekin tarkistus mittaamalla

Nestemenekin voi tarkistaa myös seuraavasti: Aiotulla nopeudella ja paineella ruiskutetaan tiellä tai muulla sopivalla paikalla matka, joka on yksi sadasosa hehtaarin rivimetrimäärästä (riviväli 45 cm = 220 m, 47,5 cm = 210 m, 50 cm = 200 m). Matkan aikana yhdelle riville tuleva vesimäärä otetaan talteen ja mitataan. Sen pitää olla 1/100 hehtaarin vesimäärästä.

Tarkistetaan vesimäärä edellä esitetystä kaavasta
           a x d
  b = ————-
             r

Ajonopeudesta ja paineesta riippuva nestemenekki hehtaarille, kun riviväli on 48 cm ja ruiskutuskaistan leveys 25 cm.    (TeeJet 8001-E)

   Ajonopeus km/h 
                     5,0      5,5   6,0    6,5    7,0
Paine                    Nestemäärä l/ha 
1,5 bar          140     127   117   108   100 
2,0 bar          160     145   133   123   114 
3,0 bar          195     177   163   150   139

Vaikeudet

Riviruiskujen suutinmäärä on noin kaksinkertainen hajaruiskuun verrattuna. Pienten nestemäärien, alle 120 l/ha, käyttö ei ole mahdollista, koska ajonopeus nousisi liian suureksi. Riviruiskutus yli 5 km/h nopeudella vaatii kuljettajalta erittäin suurta tarkkuutta. Suuttimet, joiden antama nestemäärä esimerkiksi 2 barin paineella on 0,32 l/min, ovat kooltaan kaikkein pienempiä, jolloin ne ovat myös erittäin herkkiä tukkeutumaan. 7-rivisen riviruiskun suuttimien läpi virtaa 2 barin paineella ainoastaan 4,5 l/min vettä, ja hajaruiskujen pumppujen tuotto on 70–100 l/min. Valtaosa pumpun tuotosta  menee nesteen kierrättämiseen, mikä taas saattaa aiheuttaa sakkautumista, ja sakkautuminen lisää taas suutinten tukkeutumisriskiä.

Torjunta-ainekustannusten puolittuessa torjuntaan käytetty aika kaksinkertaistuu. Kunnon hara, jossa jokaisella harayksiköllä on oma kannatuspyöränsä, jolla työsyvyys säädetään, on ehdoton edellytys ennen kuin riviruiskutusta kannattaa edes harkita.