Lannoitus

Viherlannoitus voidaan toteuttaa joko yksi- tai monivuotisena. Viherkesannon perustamiseen voidaan käyttää yksi- tai monivuotista nurmikasveja, vastaavaa nurmisiemenseosta tai riistalaidun- ja maisemakasveja. Myös muu monivuotinen kasvi kuin nurmikasvi voidaan hyväksyä kesantokasviksi, jos sen satoa ei ole mahdollista korjata kesantovuonna.

Jos vuonna 2011 perustetaan viherkesanto yksilajisena kasvustona, voidaan nurmisiemenenä käyttää vain lajin alinta käytössä olevaa sertfioitua siementä eli neljännen sukupolven C4-siementä tai sitä alempana olevaa siementä.Valta-ojaan tai vesistöön rajoittuvan kesantolohkon tulee vähintään kolmen metrin leveydeltä olla monivuotista viherkesantoa, ellei muutoin ole olemassa tämän levyistä rantakasvustoa

Viherlannoitusnurmen perustaminen

Perustaminen onnistuu hyvin loppukesästä aina syyskuun alkuun saakka. Nurmi voidaan myös perustaa suojaviljaan jo edeltävänä vuonna. Ilman suojaviljaa rikkaruohot saattavat muodostua ongelmaksi, ellei niitä torjuta niittämällä tai ruiskuttamalla. Jos rikkakasveja on tarkoitus torjua nurmesta kemiallisesti, on parasta kylvää vain nurmiheiniä.Yleensä kuiva alkukesä on parasta aikaa peruskunnostustöille samoin kuin rikkakasvien mekaaniseen hävittämiseen. Loppukesällä voidaan käyttää kemiallista torjunta.

murskaus

Huom! Muista viherlannoitusnurmea perustettaessa, että ympäristötuen mukainen typensitojien määrä seoksessa täytyy olla vähintään 20 %. Kuitenkin on huomioitava, että pohjavesialueilla typensitojakasvien osuus seoksesta saa olla enintään 20%.

Kasvilajivalinta

Kylvettäväksi voidaan valita nurmikasveja (timotei, westerwoldinraiheinä) ja/tai nurmipalkokasveja (puna-apila). Maan rakenteeseen vaikuttavat heiniäkin tehokkaammin syväjuuriset puna-apila ja sinimailanen. Niiden käyttö vähentää nurmen jälkeisenä vuonna viljeltävän kasvin typpilannoituksen tarvetta. Yksivuotista raiheinää voidaan myös käyttää. Sen sekaan voidaan kylvää esimerkiksi persianapilaa, hunajakukkaa tai rehurapsia. Ne nopeuttavat kasvuston täyttymistä ja lisäävät kasvimassaa. Haittapuolena taas on rikkakasvien torjuntamahdollisuuksien  väheneminen – nämä kasvit kun ovat arkoja useimmille nurmille ja viljoille käytetyille torjunta-aineille.

viherlannoitus

Eri viherlannoituskasvien ominaisuuksia

Puna-apila

  • syvä paalujuuri
  • hyvä maankuohkeuttaja,erityisesti savimailla
  • voidaan perustaa suojaviljaan
  • eloperäisillä mailla talvehtiminen epävarmaa

Veriapila

  • yksivuotinen
  • paalujuurinen viherlannoitusapila
  • tarvitsee lämpimät kasvu-olosuhteet
  • hyvä mehiläis- ja maisemakasvi

Persianapila

  • yksivuotinen
  • matala juuristo ja tiheä kasvusto
  • hyvä mehiläiskasvi
  • tehokas kasvu niiton jälkeen,kestää hyvin pakkasta
  • jälkivaikutus 30-40 kg N/ha

Härkäpapu

  • kestää hernettä paremmin kosteutta ja kasvupaikka vaatimuksiltaan vaatimattomampi
  • tukikasviksi erittäin hyvä

Herne

  • sovelttuu parhaiten seoksiin
  • kärsii liiallisesta kosteudesta
  • tarvitsee viljan tukikasviksi
  • reheväkasvuisia lajikkeita viherlannoitukseen

Rehurypsi

  • yksivuotinen
  • hyödyntää runsaan kalkituksen hyvin
  • hidas kasvuunlähtö
  • lehtevä kasvusto

Hunajakukka

  • erinomainen mehiläiskasvi
  • yksivuotinen
  • nopeakasvuinen
  • vaatimaton, mutta poudanarka
  • käytetään maisemakasvina usein

Auringonkukka

  • yksivuotinen öljykasvi
  • hyötyy kalkituksesta
  • lämpimille kivennäismaille
  • voimakas juuri
  • hyvä maankuohkeuttaja
  • soveltuu parhaiten rivikylvöön

Öljyretikka

  • tukeva varsi
  • erittäin voimakas paalujuuri
  • yksivuotinen
  • korkea ja tiheä kasvusto
  • hyötyy kalkituksesta
  • hyvä ravinteen ottaja

Rehuvirna

  • parhaimpia yksivuotisia typensitojakasveja
  • hyvä monivuotisten kasvien suojakasvi
  • rehevä
  • satoisa seoksissa

Ruisvirna

  • syysyksivuotinen
  • keväällä kylvettynä kasvaa aina syksyn pakkasiin
  • kestää kuivaa ja happamuutta paremmin kuin rehuvirna
  • hyvä suojakasvi seoksissa

Sinimailanen

  • monivuotinen
  • tarvitsee paljon lämpöä,ei poudanarka
  • pH yli 6
  • alkukasvussa herkkä kestorikoille
  • mehiläiskasvi
  • seoksena timotein kanssa
  • talvehtii hyvin viettävillä runsasmultaisilla savi- ja hietamailla

Nurmiheinät

  • hyvä jälleenkasvukyky
  • sopii eri maalejeille
  • peittää tehokkaasti
  • monivuotinen
  • kuohkeuttaa maata hyvin
  • kestää tallausta

Raiheinät

  • monivuotinen
  • parhaimmillaan seoksissa
  • nopea kasvu, aluskasvina hyvä (paitsi Westerwoldinraiheinä, jolla erittäin nopea alkukasvu)
  • melko vaatimaton
  • sopii eri maalajeille

Viherlannoituksen edut

Viherlannoituksen vaikutuksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat kasvuston biomassan määrä ja typpipitoisuus. Kasvuston typpipitoisuus riippuu kasvilajista: heinillä se on alhaisempi kuin puna-apilalla. Viherkesanto vilkastuttaa maan pieneliötoimintaan, vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja maan eroosiota sekä parantaa maan rakennetta ja kasvukuntoa. Juuret ja lierot muodostavat maahan sylinterimäisiä biohuokosia, jotka pysyvät auki myös kosteissa oloissa. Huokoset ovat tärkeitä maan vesitalouden sekä kasvien juurien kasvureittien kannalta. Laaja ja tiheä juuristo kuivattaa maata tehokkaasti sekä parantaa mm. maan kantavuutta sitomalla maahiukkasia toisiinsa.

apilan-juurin

Apilan paalujuuri

Viherlannoitusnurmen monivuotisuus merkitsee pidempiaikaisia vaikutuksia seuraaville kasveille. Yksivuotisesta nurmesta muodostuu helposti rikkakasvien lisääjä, varsinkin jos siihen kylvetään hitaasti kasvavaa, heikosti varjostavaa kasvia eikä torjunnasta huolehdita. Viljelykasvi ei saa myöskään itse jäädä rikkakasviksi eikä edesauttaa juurikkaan tautien tai tuholaisten leviämistä.

viherkokkaren

Maahan muodostuneita huokosia ja madonreikiä