Typpi

Typpi kasvissa Vaikka ilmakehän kaasuista lähes 80 % on typpeä (N2) vain typensitojakasvit kuten mm. apilat, herne, härkäpapu, virnat ja  vuohenherne pystyvät sitomaan sitä juurinystyräbakteerien avulla. Kasvi ottaa typpeä maasta ammonium-(NH4+) ja nitraattimuodossa (NO3–). Kasvi tarvitsee typpeä valkuaisaineiden muodostamiseen, joiden rakenneosana se toimii. Osa valkuaisaineista toimii kasvin rakennusaineina ja toiset ovat tärkeä osa kasvin aineenvaihduntaa […]

Fosfori

Fosfori (P) kasvinravinteena Fosforilla on keskeinen tehtävä solun energiataloudessa, sillä se toimii energian välittäjänä. Kasvi käyttää energiaa yhteyttämiseen ja aktiiviseen ravinteiden ottoon. Fosfori varmistaa ripeän energian saannin pienelle taimelle. Lannoitefosforin sijoittaminen kehittyvän juuriston lähelle parantaa  fosforin ottoa ja hyväksikäyttöä erityisesti viileinä keväinä. Kylmästä maasta fosforia vapautuu hitaasti. Sijoituslannoituksella turvataan kasvin hyvä fosforinsaanti heti alkuvaiheessa. Fosforin […]

Kalium ja natrium

Kaliumilla on keskeinen rooli yhteyttämisessä ja sokerien kuljetuksessa lehdistä juureen. Natriumpuolestaan lisää naatin kasvua ja yhteyttävää lehtipinta-alaa. Sokerijuurikkaalla on syytä huolehtia riittävävästä kalium- ja natriumlannoituksesta, sillä ne nostavat juurikkaan sokeripitoisuutta, joka vaikuttaa edelleen viljelyn kannattavuuteen. Niiden yhtäaikaisella käytöllä saavutetaan parempi taloudellinen tulos kuin erikseen annettuna. Keveillä mailla kalium huuhtoutuu herkästi maasta. Keveillä juurikasmailla kaliumin puute voi esiintyä piilevänä.  […]

Magnesium

Magnesium (Mg) kasvinravinteena  Magnesiumin merkittävin tehtävä on kasvin yhteyttämisessä. Puutos häiritsee   yhteyttämistä ja lehtivihreän muodostumista. Magnesiumin puutteessa  kasvin kasvu hidastuu ja juurikkaan sokeripitoisuus laskee. Juurikas tarvitseet magnesiumia runsaammin kuin viljat.   Magnesiumin merkitys kasville Magnesiumilla on tärkeä tehtävä yhteyttämisessä, sillä se on klorofyllin eli lehtivihreämolekyylin keskusatomi.  Lehtivihreä sitoo auringon valoenergian.  Magnesiumilla on keskeinen tehtävä myös […]

Kalsium

Kalsium (Ca) kasvinravinteena  Kalsium ei lisää juurikkaan satoa ja sokeripitoisuutta merkittävästi, mutta se on välttämätön uusien solujen jakaantumisessa ja soluseinien rakennusaineena.  Ainostaan juurten kasvava kärkisolukko kykenee ottamaan kalsiumia maanesteestä. Sen vuoksi on tärkeää, että maassa on riittävästi kalsiumia, kasvin juuristo on terve eikä juurten kasvua rajoita maan kunto eikä kuivuus.     Kalsiumin merkitys kasville Kalsiumia […]

Mangaani

 Mangaani (Mn) kasvinravinteena  Sokerijuurikkaalla esiintyy mangaanin puutosta, koska sitä viljellään hyvin kalkituilla mailla. Vaikka maassa on melko runsaat mangaanireservit, ongelmana kasvin kannalta on liukoisen, kasville käyttökelpoisen mangaanin määrä. Kun maan pH on yli 6.5, mangaanin liukoisuus huononee maassa. Juurikas tarvitsee mangaania muita viljelykasveja runsaammin. Jos juurikkaalla ei ole käytettävissään riittävästi mangaania, sen puute häiritsee kasvin […]

Rikki

Rikki (S) kasvinravinteena  Rikin merkitys kasville  Rikki on välttämätön kasvinravinne, jota kasvit tarvitsevat valkuaisaineiden, entsyymien ja lehtivihreän muodostamisessa. Valkuaisaineet rakentuvat aminohapoista, joista monen rakenneosana rikki toimii.  Kasvissa rikin puutosoireita on melko vaikea tunnistaa, ellei rikin puutos ole suuri. Koska rikki liikkuu huonosti vanhoista kasvinosista nuoriin, puutosoireet näkyvät ensin nuorissa lehdissä, joiden väri jää normaalia vaaleammaksi. […]

Rauta ja molybdeeni

Rauta (Fe) ja molybdeeni (Mo) Rauta ja molybdeeni ovat juurikkaalle välttämättömiä hivenravinteita, ja maassa niitä on riittävästi sokerijuurikkaan kasvun kannalta. Kasvi tarvitsee rautaa mm. lehtivihreän valmistukseen ja valkuaisainesynteesissä. Niillä on myös tärkeä merkitys tiettyjen entsyymien toiminnassa. Rauta on tärkeä kasvin typpiaineenvaihdunnassa ja sen puute häiritsee typen hyväksikäyttöä. Kasvin sisältämästä raudasta lähes 80 % on viherhiukkasissa. […]

Boori

Boori (B) kasvinravinteena  Boorin merkitys kasville  Boori on tärkeä hivenravinne sokerijuurikkaalle. Juurikas on ns. boorinsuosijakasvi, joka tarvitsee booria sokerien kuljetuksessa ja sen varastoinnissa. Boorilla on tärkeä myös merkitys siementen itämisessä ja juurten kasvussa. Boori vaikuttaa lisäksi solukoiden rakenteeseen.  Boori liikkuu kasvissa huonosti, joten puutosoireet näkyvät ensin nuorissa lehdissä. Ne ovat epämuotoisia ja käpertyneitä. Nuoret lehdet […]

Viherlannoitus

Viherlannoitus voidaan toteuttaa joko yksi- tai monivuotisena. Viherkesannon perustamiseen voidaan käyttää yksi- tai monivuotista nurmikasveja, vastaavaa nurmisiemenseosta tai riistalaidun- ja maisemakasveja. Myös muu monivuotinen kasvi kuin nurmikasvi voidaan hyväksyä kesantokasviksi, jos sen satoa ei ole mahdollista korjata kesantovuonna. Jos vuonna 2011 perustetaan viherkesanto yksilajisena kasvustona, voidaan nurmisiemenenä käyttää vain lajin alinta käytössä olevaa sertfioitua siementä […]