Haraus

Mekaanista rikkatorjuntaa käytetään sokerijuurikaspelloilla hävittämään rivienvälissä (ja riveillä) kasvavia rikkakasveja tai kuohkeuttamaan tiivistynyttä pellon pintaa. Haraus on yhä käyttökelpoinen menetelmä rikkakasvien torjunnassa ja todennäköisesti tulevaisuudessa rikkakasviaineiden käytön rajoitusten tiukentuessa mekaanisen torjunnan merkitys voi kasvaa edelleen. 

Jos maan pinta liettyy sateen seurauksena, haraus voi helpottaa tilannetta rikkomalla kuorettumaa ja näin parantamalla maan ilmanvaihtoa. Harauksilla ei kuitenkaan voida parantaa maan rakennevikoja. Mikäli on odotettavissa kovia yöhalloja, ei pidä harata. Löyhä maa johtaa huonosti lämpöä, eikä maan lämpö silloin suojaa taimia pakkaselta.

Sokerijuurikkaalla käytettävät harat

Useimmin sokerijuurikkaan harauksissa käytetään joko etuharoja tai itseohjautuvia takaharoja. Lisäksi käytössä on vielä myös takaharoja, joissa ohjauksesta huolehtii apuhenkilö. Etuharassa kuljettaja yleensä hoitaa haran ohjauksen, mutta markkinoilla on myös vielä harvinaisempia kameraohjauksella toimivia itseohjautuvia etuharoja. Takaharoja on kolmenlaisia: vanhimmassa mallissa harjallinen ohjauspyörä seuraa kylvön yhteydessä vedettyä uraa, ja toisessa vakaajakiekko pitää haran oikeassa suunnassa. Uusimmissa takaharoissa on kameraohjaus, joka pitää haran oikealla rivillä. Harauksen voi toteuttaa eri tavoin esimerkiksi sen voi yhdistää rivikäsittelyyn kasvinsuojelu-aineilla. 

Harattaessa piikit värisevät ja ravistavat maan tehokkaasti irti harattujen rikkakasvien juurista. Jotta ravistus olisi kyllin tehokasta, ajonopeuden pitäisi olla tarpeeksi suuri noin 6 km/h. Itseohjautuvat harat soveltuvat erittäin hyvin kevyille maille. Traktorin eteen kiinnitettävät etuharat soveltuvat tarkkaan haraukseen, jossa muodostuu selvästi erottuva harauspalkki. Ensimmäisellä harauskerralla säädetään suojalautaset siten, että harauspalkin leveydeksi tulee 8–10 cm. Ensimmäinen haraus tehdään matalaan. Toinen haraus voidaan tarvittaessa tehdä hieman leveämmälle palkille ja jonkin verran ensimmäistä syvempään. Tarpeen vaatiessa voidaan harata vielä kolmaskin kerta ennen rivivälien umpeutumista, tällöin ilman suojalautasia. 

Konenäköä ja RTK-GPS teknologiaa hyödyntävät harat

Uusin harausteknologia hyödyntää konenäköä tai RTK-GPS-teknologiaa harojen ohjaamiseen. Konenäöllä varustetuissa haroissa kamerat kuvaavat juurikasrivejä, haran tietokone prosessoi saadut kuvat ja tekee päätökset esimerkiksi haran sivuttaisliikkeen ohjauksen suhteen. Joissakin konenäöllä toimivissa haroissa voi olla myös teriä, jotka haraavat riviltä ja tällöin konenäkö säätä riveillä kulkevien terien liikkeen nopeutta. RTK-GPS -teknologiaa hyödyntävissä haroissa kasvin kylvön yhteydessä tallennetaan siemenen paikkatieto, jonka perusteella voidaan myöhemmin harata sekä riviltä että rivivälistä. Uusissa teknologioissa on molemmissa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Esimerkiksi paikkatietoa hyödyntävissä haroissa haraus voidaan aloittaa jo ennen juurikkaan taimettumista. Toisaalta tarkkaan paikkatietoon tarvitaan RTK-tukiasema, jonka kantavuus on rajoitettu ja jonka tulisi pysyä tarkasti paikoillaan, jottei paikkatiedon tarkkuus kärsi. Toisaalta konenäöllä harausta rajoittaa juurikkaan koko alkukasvukaudesta ja monesti ensimmäinen rikkatorjunta pitää tehdä kemiallisena hajaruiskutuksena tai rikat ehtivät liian suuriksi. 

Haraukseen on myös olemassa kaupallisia peltorobotteja. Esimerkiksi FarmDroid on RTK-GPS teknologiaan perustuva sähköinen kylvö/harausrobotti. Aurinkopaneeleilla operoiva robotti suorittaa kylvön sekä harauksen ilman kuljettajaa. Vaikka robotin työnopeus on hidas, sen toiminta perustuu siihen, että se voi työskennellä vuorokauden ympäri ilman kuljettajaa.