Boori (B) kasvinravinteena

Boori on tärkeä hivenravinne sokerijuurikkaalle. Juurikas on ns. boorinsuosijakasvi, joka tarvitsee booria sokerien kuljetuksessa ja sen varastoinnissa. Boorilla on tärkeä myös merkitys siementen itämisessä ja juurten kasvussa. Boori vaikuttaa lisäksi solukoiden rakenteeseen.

Boori liikkuu kasvissa huonosti, joten puutosoireet näkyvät ensin nuorissa lehdissä. Ne ovat epämuotoisia ja käpertyneitä. Nuoret lehdet muuttuvat ruskeiksi tai mustiksi. Vanhemmissa lehdissä esiintyy lehtien vaalenemista eli kloroosia. Ellei booria lisätä riittävästi, uusien solujen muodostuminen versojen kärjissä häiriintyy ja voi johtaa jopa kasvupisteiden kuolemaan. Boorin puutosoireet näkyvät myös juurikkaan juuriosassa, joka alkaa mädäntyä yläosasta ja se leviää koko juuriosaan (ns. sydänmätä). Juuriosa voi jäädä lisäksi ontoksi. Ankara boorin puutos alentaa juurisatoa huomattavasti ja myös sadon sokeripitoisuus ja laatu alenevat.

 Kasvin sisältämä rikkipitoisuus lasketaan kuiva-ainesadon ja booripitoisuuden perusteella. SjT:n tutkimusten mukaan hehtaarin juurikassato (40 tn/ha) + naattisato (39 tn/ha) sisältää yhteensä noin 0.350 kg booria, josta juuren osuus on noin 0.190 kg ja naatin noin 0.160 kg booria. Juuri- ja naattisatojen vaihteluun vaikuttavat monet tekijät, kuten erilaiset vuosittaiset kasvuolot ja peltolohkojen viljavuus.

Boorikoe tuloksia SjT:n kokeissa vuosina 2014-2016

 Boori maassa

Kasvi ottaa boorin maasta boorihappona. Suomen maaperässä on luontaisesti vähän booria. Maassa se sitoutuu orgaaniseen ainekseen kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Hyvin kalkitussa maassa boorin sitoutuminen maahan kasvaa ja siten sen saanti kasveille vähenee. Myös kuivuus vaikeuttaa kasvien boorin saantia. Boori puutosta ilmenee useammin happamissa karkeissa kivennäismaissa, josta se huuhtoutuu helposti, varsinkin sateisina kesinä.

 Lannoitus

Sokerijuurikkaan lannoitustarve pohjautuu kasvin tarpeeseen. Juurikas tarvitsee booria huomattavasti enemmän kuin viljat.  Lannoitusmäärän suunnittelussa huomioidaan maan ravinnereservit, esikasvi ja karjanlannanmäärä. Maan kasvukunnosta riippuen voidaan lannoitukseen tehdä korjauksia. Boorin kohdalla ympäristötuenehdot eivät suoraan rajoita sen vuosittaista käyttömäärää.

 Uusilla juurikaslohkoilla saattaa esiintyä boorin puutosta, joten niillä on syytä käyttää booripitoista lannoitetta tai booriravinnetta. Myös lohkoilla, joilla viljavuusarvot ovat punaisella, juurikkaan boorin riittävästä saannista on huolehdittava.

 Peltolannoitteiden booripitoisuus vaihtelee 0.02-0.08 % välillä. Booria on esim. YaraMila Hiven Y2 lannoitteessa 0.08 %. Jos kyseistä lannoitetta levitetään 670 kg/ha, tulee lannoitteessa 0.540 kg booria/ha. Määrä vastaa juurikkaan boorin tarvetta tyydyttävässä viljavuusluokassa.  Jos boorin puute on ankara, voidaan käyttää Booriravinnetta, joka sisältää booria 0.75 %. Sitä suositellaan hajalevityksenä 400, 300, 250 tai 200 kg/ha, riippuen siitä, onko maan viljavuusluokka huono, huononlainen, välttävä vai tyydyttävä. Lannoitusvaikutus on kahdesta neljään vuoteen.

 Viljavuusanalyysiä tutkimalla saa varmimmin selville, onko juurikasmaassa boorin puutosta ja tarvitaanko sen vuoksi boorin täydennyslannoitusta. Booriravinteen hajalevityksessä karkeille maille käytetään pienemmät määrät ja savimaille suuremmat. Käytettäessä hajalevitystä lannoituksen boorimäärät ovat noin kolminkertaisia sijoituslannoitukseen verrattuna.

 Boorilannoituksen tarve voidaan laskea tarkasti kaavan avulla, kun maan booripitoisuus (mg B/l) on määritetty viljavuustutkimuksessa.

 Esimerkki:

Pellon booripitoisuus on 0,8 mg/l maata (välttävä), jolloin juurikkaan boorilannoituksen tarve voidaan laskea. Savimailla se on 3,5/(0,8 mg B/l + 1,4) – 0,975 = 0,62 kg/ha ja kevyillä maalajeilla 3,5/(0,8 mg B/l + 1,4) – 1,1= 0,49 kg/ha. Kasvukauden aikana maasta vapautuu booria kasvin käyttöön savimailla noin 0,9 kg/ha ja kevyillä mailla noin 1,0 kg/ha.

 Taulukossa 1 on esitetty eri viljavuusluokat maan booripitoisuuden mukaan savimailla ja muilla maalajeilla. Kun maan pH on yli 6.6 boorin luokkarajoja korotetaan 0.1 mg/l. Kun maan pH on yli 6.9 boorin luokkarajoja korotetaan 0.2 mg/l.

 Taulukko 1. Eri viljavuusluokkien booripitoisuuden (mg/l) savimailla ja muilla maalajeilla

Draycott, A. P. & Christenson, D. R. 2003. Micronutrients or trace elements. Teoksessa: Nutrients for Sugar Beet Production. p. 80-97. Lähteet:

 Juurikassarka 1999/2. Sokerijuurikkaan viljelyopas.

 Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyssä. http://www.viljavuuspalvelu.fi/index.php?id=2