{"id":102,"date":"2014-03-31T23:18:41","date_gmt":"2014-03-31T20:18:41","guid":{"rendered":"http:\/\/sjt.fi.asiakas.woima.eu\/?p=102"},"modified":"2021-02-08T15:20:34","modified_gmt":"2021-02-08T13:20:34","slug":"102","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=102","title":{"rendered":"Sokerijuurikas"},"content":{"rendered":"<p>Sokerijuurikas on vaatelias viljelykasvi niin maan kunnon, ravinteiden ja s\u00e4\u00e4olojen suhteen. Juurikkaan viljely vaatii huolellisuutta ja viljelyyn panostamista. Kasvinsuojelun ajoittaminen oikeaan aikaan on sadon onnistumisen kannalta ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Sokerijuurikkaan alkukasvu on hidasta ja se j\u00e4\u00e4 toiselle sijalle kilpailussa rikkakasvien kanssa. Sen vuoksi rikkakasvien torjunta alkukasvukaudella on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 hyv\u00e4n kasvun ja korkean sadon takaamiseksi.<\/p>\n<p>Sokerijuurikas (<em>Beta vulgaris<\/em>\u00a0L. var.\u00a0<em>altissima\u00a0<\/em>D\u00f6ll) kuuluu savikkakasvien heimoon, johon kuuluvat my\u00f6s punajuurikas, rehujuurikas ja lehtimangoldi. Ne polveutuvat luonnonvaraisena kasvavasta rantajuurikkaasta (<em>Beta vulgaris<\/em>\u00a0ssp.\u00a0<em>maritima<\/em>), joka kasvaa yleisesti meren rannoilla V\u00e4limeren seudulla ja Pohjois-Afrikassa sek\u00e4 Iso-Britannian rannikolla. Se on sopeutunut korkeaan suolapitoisuuteen kasvuymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 vuoksi. Sokerijuurikasta alettiin luultavasti viljell\u00e4 ensin V\u00e4limeren seudulla,\u00a0 josta se levisi my\u00f6hemmin Babyloniaan ja\u00a0edelleen it\u00e4\u00e4n Kiinan noin 850 e.Kr. menness\u00e4.<\/p>\n<p>Kasvia kasvatettiin puutarhoissa ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin lehtivihanneksena pinaatin tavoin. Sokerijuurikkaan varsinainen viljelyhistoria alkoi 1700-luvulla, jolloin rehujuurikaslajikkeen White Silesian sokeripitoisuuden jalostustaminen aloitettiin. Vuonna 1747 saksalainen kemisti Andreas Marggraf tutkimukset osoittivat, ett\u00e4 juurikas sis\u00e4lsi samaa sokeria kuin sokeriruoko ja ett\u00e4 juurikkaista voitiin kiteytt\u00e4\u00e4 sokeria.<\/p>\n<p>Rehujuurikkaan (lajike White Silesian) jalostaminen sokeripitoisemmaksi aloitettiin 1700-luvulla. Kului kuitenkin 50 vuotta ennenkuin juurikkaasta alettiin valmistaa sokeria. Margraffin oppilas Franz Achardin perusti koeviljelm\u00e4n ja aloitti kokeet sokerin tuottamiseksi rehujuurikkaista. H\u00e4n havaitsi, ett\u00e4 kartiomaset valkoiset juurikkaat sis\u00e4lsiv\u00e4t eniten sokeria. Ensimm\u00e4inen lajike oli &#8221;Weisse Schlesische Rube&#8221;, jota pidet\u00e4\u00e4n nykyisen sokerijuurikkaan esi-is\u00e4n\u00e4. Achard perusti ensimm\u00e4isen sokeritehtaan 1800-luvun alussa.<\/p>\n<p>Sokerijuurikas on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimm\u00e4isen\u00e4 kasvukautena lehti\u00e4\u00a0ja p\u00e4\u00e4juuren, johon se ker\u00e4\u00e4 sokeria. T\u00e4m\u00e4n turvin se kasvattaa seuraavan kasvukauden aikana\u00a0kukinnon. Joidenkin kasviyksil\u00f6iden kukinnon kasvu voi alkaa jo ensimm\u00e4isen\u00e4 kasvukautena. Kukkimisen voivat laukaista joko tietty perint\u00f6tekij\u00e4 tai alhainen l\u00e4mp\u00f6tila kylv\u00f6n j\u00e4lkeen. Kukinnot tuottavat it\u00e4miskykyisi\u00e4 siemeni\u00e4 ja ellei\u00a0kukkavarsia poisteta ennen siementen kypsymist\u00e4, pellolle muodostuu villijuurikaskasvustoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sokerijuurikas (Beta vulgaris L. var. altissima D\u00f6ll) kuuluu savikkakasvien heimoon, johon kuuluvat my\u00f6s punajuurikas, rehujuurikas ja lehtimangoldi. <\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-102","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-viljelyohjeet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/102","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=102"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}