{"id":176,"date":"2015-01-22T13:46:34","date_gmt":"2015-01-22T11:46:34","guid":{"rendered":"http:\/\/sjt.fi.asiakas.woima.eu\/?p=176"},"modified":"2026-02-11T10:26:52","modified_gmt":"2026-02-11T08:26:52","slug":"lannoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=176","title":{"rendered":"Typpi"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Typpi kasvissa<\/h3>

Vaikka ilmakeh\u00e4n kaasuista l\u00e4hes 80 % on typpe\u00e4 (N2<\/sub>), vain typensitojakasvit kuten mm. apilat, herne, h\u00e4rk\u00e4papu, virnat ja\u00a0 vuohenherne pystyv\u00e4t sitomaan sit\u00e4 juurinystyr\u00e4bakteerien avulla. Kasvi ottaa typpe\u00e4 maasta ammonium-(NH4<\/sub>+<\/sup>) ja nitraattimuodossa (NO3<\/sub>–<\/sup>). Kasvi tarvitsee typpe\u00e4 valkuaisaineiden muodostamiseen, joiden rakenneosana se toimii. Osa valkuaisaineista toimii kasvin rakennusaineina ja toiset ovat t\u00e4rke\u00e4 osa kasvin aineenvaihduntaa (lehtivihre\u00e4ss\u00e4). Sokerien muodostumisessa tarvittavat entsyymit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s typpe\u00e4. Kasvin sis\u00e4ll\u00e4 typpi muuttuu p\u00e4\u00e4asiallisesti proteiinimuotoon, n\u00e4in sen kuljetus ja k\u00e4ytt\u00f6 on kasville helpompaa. Eri kasvinosat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t eri m\u00e4\u00e4ri\u00e4 typpe\u00e4. Vihreiss\u00e4 kasvinosissa on p\u00e4\u00e4asiallisesti eniten typpe\u00e4 (poikkeuksena valkuaispitoiset jyv\u00e4t). Sokerijuurikkaan hehtaarisato sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 195 kg typpe\u00e4 (juurikas 65 kg ja naatti 130 kg). Vaihtelua aiheuttavat erilaiset kasvuolot ja peltolohkojen viljavuuserot.<\/p>

N-porraskokeen tuloksia SjT:n kokeissa vuosina 2013-2016<\/a><\/p>

Typen merkitys juurikkaalle<\/h3>

Typpi on t\u00e4rkein kasvinravinne juurikkaalle. Typpi vaikuttaa voimakkaimmin sokerijuurikkaan sadonmuodostukseen sek\u00e4 sen laatuun. Sokerijuurikkaalla liian alhainen typen m\u00e4\u00e4r\u00e4 alentaa satoa. Sokerijuurikas tarvitsee riitt\u00e4v\u00e4sti typpe\u00e4 alkukasvukaudesta, jotta se kykenee kasvattamaan suuren, yhteytt\u00e4miseen tarvittavan lehtipinta-alan nopeasti. Typen saanti vaikuttaa lehtien muodostumiseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa, jopa ennen niiden avautumista. Jos kasvi ei saa riitt\u00e4v\u00e4sti typpe\u00e4, puutosoireet n\u00e4kyv\u00e4t ensin kasvin vanhimmissa lehdiss\u00e4, koska kasvi siirt\u00e4\u00e4 typpe\u00e4 niist\u00e4 nuoriin, kasvaviin lehtiin. Vanhojen lehtien lehtisuonten v\u00e4lit ja lehtisuonet muuttuvat vaaleanvihreiksi tai kellastustuvat. Lehtiasento on pysty ja lehtiruodit ovat tavallista pitempi\u00e4. Lopulta koko kasvusto muuttuu kauttaaltaan vaaleanvihre\u00e4ksi tai kellert\u00e4v\u00e4ksi. Lehdet j\u00e4\u00e4v\u00e4t pieniksi. Lehtiin ei kuitenkaan ilmesty selke\u00e4sti havaittavia laikkuja joiden perusteella puutos voitaisiin todeta. Kasvuston vaaleneminen ja kellastuminen johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 lehtivihre\u00e4n muodostuminen heikkenee. Alhaisesta lehtivihre\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 johtuen kasvien yhteytt\u00e4misteho alenee ja kasvu hidastuu. My\u00f6s typen puutteesta johtuva lehtien pienempi koko v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lehtien peitt\u00e4vyytt\u00e4 ja valon vastaanottoa\/hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. V\u00e4henev\u00e4n tuotoksen laki p\u00e4tee my\u00f6s typen kohdalla. Aluksi typen lis\u00e4\u00e4misell\u00e4 saavutetaan suuri satovaste, mutta tietyn pisteen j\u00e4lkeen saatava sadonlis\u00e4ys pienenee ja laatu heikkenee. Liian korkea typpilannoitus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 juuren sokeripitoisuutta ja lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s aminotyppipitoisuutta.<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuva 1. Kuvassa n\u00e4kyy typenpuutos peltotasolla. Vasen tummanvihre\u00e4 kasvusto on saanut riitt\u00e4v\u00e4sti typpe\u00e4, kun taas kuvan oikean laidan vaalea kasvusto k\u00e4rsii typenpuutteesta.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuva 2. Kuvassa n\u00e4kyy typenpuutos lehtitasolla. Vasen tummanvihre\u00e4 lehti on saanut riitt\u00e4v\u00e4sti typpe\u00e4, kun taas kuvan oikean laidan vaalea lehti k\u00e4rsii typenpuutteesta.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Typpilannoituksen rajoitteet ja suunnittelu<\/span><\/h3>

Nitraattidirektiivin tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maataloudesta per\u00e4isin olevia typpip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vesist\u00f6ihin. Typen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rajoitetaan my\u00f6s maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6tuen ehdoilla. Nitraattiasetuksen ehtojen mukainen typpilannoitus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy maalajin, viljelyalueen ja viljelykasvin perusteella. Nitraattiasetuksen mukaan k\u00e4ytetyn typen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei saa ylitt\u00e4\u00e4 170 kg kokonaistyppe\u00e4\/ha\/vuosi. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n karjanlannan kokonaistyppi ei mill\u00e4\u00e4n kasvilla saa ylitt\u00e4\u00e4 170 kg\/ha\/vuodessa. T\u00e4st\u00e4 typen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n juurikkaalla turvemailla 40 kg\/ha\/vuosi. Karjanlannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden liukoinen typpi otetaan kokonaan huomioon my\u00f6s syksyn levityksess\u00e4, jonka liukoisesta typest\u00e4 seuraavan kasvin lannoituksessa otetaan huomioon 100 %.\u00a0<\/p>

Sokerijuurikkaan lannoitustarve pohjautuu kasvin tarpeeseen. Lannoitusta suunniteltaessa huomioidaan maan typpireservit, esikasvi ja karjanlannan m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tuen ehdot. Juurikkaan typen tarve on Suomen kasvuoloissa noin 160 kg\/ha. Nitraattiasetuksen mukaan sokerijuurikkaan typen k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat savi- ja hiesumailla sek\u00e4 karkeilla kivenn\u00e4ismailla 170 kg\/ha\/vuosi ja eloper\u00e4isill\u00e4 mailla 130 kg\/ha\/vuosi. Yhdell\u00e4 levityskerralla saa typpe\u00e4 levitt\u00e4\u00e4 korkeintaan 150 kg\/ha. Esikasvin vaikutusta voidaan arvioida seuraavan taulukon mukaan, ellei liukoisen typen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritet\u00e4 maasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Esikasvi<\/b><\/td>Lannoittamisessa huomioitava typpi kg N\/ha<\/b><\/td><\/tr>
Naatit kynnetty<\/td>-40<\/td><\/tr>
Naatit korjattu<\/td>0<\/td><\/tr>
Vilja, oljet kynnetty<\/td>10<\/td><\/tr>
Vilja, oljet korjattu<\/td>\u00a00<\/td><\/tr>
Nurmi, ei apilaa<\/td>-10<\/td><\/tr>
Apilapitoinen nurmi<\/td>-20<\/td><\/tr>
Viherlannoitus, nurmi<\/td>-10<\/td><\/tr>
Peruna<\/td>\u00a00<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

\u00a0<\/p>

Sokerijuurikkaan typen tarvetta tarkennetaan maan multavuuden mukaan. Multavilla mailla voidaan alentaa typpilannoitusta seuraavasti: eritt\u00e4in runsasmultaisilla mailla -30 kg\/ha, runsasmultaisilla mailla -15 kg\/ha ja multavilla mailla -7,5 kg\/ha. Eloper\u00e4isill\u00e4 mailla (multamaa, j\u00e4rvimuta, lieju ja turvemaa) typenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan alentaa -60 kg\/ha. Typpilannoitukseen voi tehd\u00e4 viel\u00e4 tarkennusta satotason ja maan yleisen kasvukunnon perusteella. Mik\u00e4li satotaso on selv\u00e4sti alle 38 tn\/ha, typpilannoitusta ei tule pienent\u00e4\u00e4. Jos satotaso on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 45 tn\/ha ja lohkon pH riitt\u00e4v\u00e4n korkea (pH 7), voidaan typpilannoitukseen harkita 5-10 % v\u00e4hennyst\u00e4.<\/p>

Edell\u00e4 mainitut asiat huomioiden ohessa kaksi esimerkki\u00e4 typpilannoituksen laskemisesta juurikkaalle. Taulukon kahdelta alimmaiselta rivilt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n juurikkaan laskennallinen typentarve ja ymp\u00e4rist\u00f6tuen sallima enimm\u00e4isk\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4. Jos laskennallinen lannoitustarve ylitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tuen salliman m\u00e4\u00e4r\u00e4n, tulee noudattaa ymp\u00e4rist\u00f6tuen ilmoittamaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Muuten voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laskennallista typpim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Edellisen kasvukauden, syksyn ja talven s\u00e4\u00e4oloilla on oma vaikutuksensa kasvin typen saantiin. Runsaat sateet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t seuraavalle kasville k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen typen reservi\u00e4 maassa, kun taas pitk\u00e4t kuivat jaksot kasvukaudella j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t typpe\u00e4 ylim\u00e4\u00e4rin maaper\u00e4\u00e4n.<\/p>

\u00a0<\/h3>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Esimerkki 1. Typpitarpeen laskeminen, kun esikasvina ollut vilja<\/span><\/h3>

Lohkon viljavuustiedot<\/p>

  • runsasmultainen (rm)<\/li>
  • maalaji HtS<\/li>
  • pH 6,8<\/li>
  • esikasvi vilja, oljet kynnetty maahan<\/li>
  • tilan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen satotaso 38 tn\/ha<\/li><\/ul>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
    Typen l\u00e4hteet ja tarpeet<\/b><\/td>Typen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kg N\/ha<\/b><\/td><\/tr>
    Kasvin l\u00e4ht\u00f6tarve \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>160<\/td><\/tr>
    Maan omat typpivarat (multavuus rm) \u00a0<\/td>-15<\/td><\/tr>
    Esikasvista (viljan olki) \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>+10<\/td><\/tr>
    Karjanlannasta \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>0<\/td><\/tr>
    Lannoitustarve \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>155<\/td><\/tr>
    Maan kasvukuntokorjaus \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>0<\/td><\/tr>
    Lopullinen lannoitustarve \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>155<\/td><\/tr>
    Ymp\u00e4rist\u00f6tuen sallima enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4 \u00a0<\/td>170<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t
    \n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

    Esimerkki 2. Typpitarpeen laskeminen, kun esikasvina ollut sokerijuurikas<\/span><\/h3>

    Lohkon viljavuustiedot<\/p>

    • multava (m)<\/li>
    • maalaji HtS<\/li>
    • pH 7,1<\/li>
    • esikasvi juurikas, naatit kynnetty maahan<\/li>
    • tilan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen satotaso 45 tn\/ha<\/li><\/ul>

      \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

      \n\t\t\t\t
      \n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
      Typen l\u00e4hteet ja tarpeet<\/b><\/td>\nTypen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kg N\/ha<\/b><\/td>\n<\/tr>\n
      Kasvin l\u00e4ht\u00f6tarve                    <\/td>\n160<\/td>\n<\/tr>\n
      Maan omat typpivarat (m)  <\/td>\n-7,5<\/td>\n<\/tr>\n
      Esikasvi<\/td>\n-40<\/td>\n<\/tr>\n
      Karjanlanta                   <\/td>\n0<\/td>\n<\/tr>\n
      Lannoitustarve                      <\/td>\n112,5<\/td>\n<\/tr>\n
      Maan kasvukuntokorjaus (-10%)           <\/td>\n-11<\/td>\n<\/tr>\n
      Lopullinen lannoitustarve            <\/td>\n101,5<\/td>\n<\/tr>\n
      Ymp\u00e4rist\u00f6tuen sallima enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4  <\/td>\n170<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
      \n\t\t\t\t
      \n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

      L\u00e4hteet<\/h4>

      Draycott, A. P. & Christenson, D. R. 2003. Nutrients for Sugar Beet Production. Soil-plant relationships.\u00a0
      Kalkitusopas 2002..
      Opas ymp\u00e4rist\u00f6tuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007-2013. Maaseutuvirasto. 27 s.
      Sokerijuurikkaan viljelyopas 1999. Juurikassarka 2.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

      \n\t\t\t\t\t\t
      \n\t\t\t\t\t
      \n\t\t\t
      \n\t\t\t\t\t\t
      \n\t\t\t\t
      \n\t\t\t\t\t\t\t
      \n\t\t\t
      <\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
      \n\t\t\t\t\t\t
      \n\t\t\t\t\t
      \n\t\t\t
      \n\t\t\t\t\t\t
      \n\t\t\t\t
      \n\t\t\t\t\t\t\t
      \n\t\t\t
      <\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Typpi kasvissa Vaikka ilmakeh\u00e4n kaasuista l\u00e4hes 80 % on typpe\u00e4 (N2), vain typensitojakasvit kuten mm. apilat, herne, h\u00e4rk\u00e4papu, virnat ja\u00a0 vuohenherne pystyv\u00e4t sitomaan sit\u00e4 juurinystyr\u00e4bakteerien avulla. Kasvi ottaa typpe\u00e4 maasta […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[65],"tags":[],"class_list":["post-176","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-typpi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/176","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=176"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10200,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions\/10200"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=176"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=176"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}