{"id":182,"date":"2015-01-22T13:44:34","date_gmt":"2015-01-22T11:44:34","guid":{"rendered":"http:\/\/sjt.fi.asiakas.woima.eu\/?p=182"},"modified":"2026-02-11T10:35:40","modified_gmt":"2026-02-11T08:35:40","slug":"fosfori","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=182","title":{"rendered":"Fosfori"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Fosfori (P) kasvinravinteena<\/h2>\n

Fosforilla on keskeinen teht\u00e4v\u00e4 solun energiataloudessa, sill\u00e4 se toimii energian v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kasvi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 energiaa yhteytt\u00e4miseen ja aktiiviseen ravinteiden ottoon. Fosfori varmistaa ripe\u00e4n energian saannin pienelle taimelle. Lannoitefosforin sijoittaminen kehittyv\u00e4n juuriston l\u00e4helle parantaa fosforinottoa ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 erityisesti viilein\u00e4 kev\u00e4in\u00e4. Kylm\u00e4st\u00e4 maasta fosforia vapautuu hitaasti. Sijoituslannoituksella turvataan kasvin hyv\u00e4 fosforinsaanti heti alkuvaiheessa.<\/p>\n

Fosforin puutos voi aiheuttaa lehtiin ja lehtien reunoihin punertavaa v\u00e4rityst\u00e4. Lehdet voivat juurikkaalla olla my\u00f6s syv\u00e4n tumman vihreit\u00e4.  Kasvin ja sen juurten kasvu hidastuu ja heikkenee. Fosforin puutosoireet ovat kuitenkin vaikeasti tunnistettavissa. Erilaiset stressitekij\u00e4t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t lehtien sokeripitoisuutta ja samalla punertavaa v\u00e4rityst\u00e4 tai lehtivihre\u00e4n muodostumista lehtiin. Sokerijuurikkaan fosforinpuutosriski\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t ovat maan alhainen pH, viile\u00e4 s\u00e4\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja heikentynyt juurten kasvu. Juurten heikentynyt kasvu voi johtua maan tiivistymisest\u00e4, maan liiallisesta kuivuudesta tai liiallisesta m\u00e4rkyydest\u00e4 tai pelk\u00e4st\u00e4 typpilannoituksesta. Muita fosforin puutosoireiden kaltaista lehtien punertumista voi aiheuttaa rikkakasviruiskutus.<\/p>\n

<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuva 1. Fosforin puute juurikkaassa on vaikea tunnistaa ja puutos tulee yleens\u00e4 ilmi muun muassa kasvun hidastumisena. Kuitenkin yksi fosforin puutosoire voi olla punertava v\u00e4ri juurikkaan lehdiss\u00e4, joka n\u00e4kyy kuvissa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kasvin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 fosforim\u00e4\u00e4r\u00e4 lasketaan kuiva-ainesadon ja fosforipitoisuuden perusteella. SjT:n tutkimusten mukaan hehtaarin juurikassato (40 tn\/ha) + naattisato (39 tn\/ha) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 42 kg fosforia, josta juuren osuus on 14 kg ja naatin 28 kg fosforia. Juuri- ja naattisatojen vaihteluun vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten erilaiset kasvuolot, peltolohkojen viljavuus ja annettu fosforilannoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/span><\/p>

Starttifosforikokeen tuloksia vuosilta 2012-2016<\/a><\/p>

P-porraskokeen tuloksia vuosilta 2012-2016<\/a><\/p>

Fosfori maassa<\/h3>

Kasvit ottavat fosforin fosfaattimuodossa maanesteest\u00e4 ja maan hiukkaspinnoilta. Savimailla, pH:n ollessa alhainen rauta- ja alumiiniyhdisteet pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t fosfaatti-ioneja tehokkaasti. Fosforia on maassa sek\u00e4 ep\u00e4orgaanisessa ett\u00e4 orgaanisessa muodossa. Lannoitteiden ep\u00e4orgaaninen fosfori on per\u00e4isin apatiittimineraalista eli fosforikivest\u00e4 ja se on suoraan kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoisessa muodossa. Orgaaninen fosfori on per\u00e4isin kasvit\u00e4hteist\u00e4 ja karjanlannasta. Niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 fosfori muuttuu kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseksi fosfaatiksi mikrobiologisissa reaktioissa. Kivenn\u00e4ismailla orgaanisen fosforin osuus voi olla l\u00e4hes puolet muokkauskerroksen kokonaisfosforista. Maahan kynnetyn sokerijuurikkaan naatin merkitys orgaanisen fosforin l\u00e4hteen\u00e4 on suuri. Lietelannan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st\u00e4 fosforista noin 75 % oletetaan olevan kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoista liukoista fosforia. Suomessa juurikasmaiden fosforipitoisuus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 27 mg fosforia\/l maata.<\/p>

Fosforilannoituksen rajoitteet ja suunnittelu<\/h3>

Fosforilannoituksessa on huomioitava ymp\u00e4rist\u00f6tuen fosforirajaus. Jos pellon yhdess\u00e4 viljavuusn\u00e4ytteess\u00e4 on arveluttavan korkea fosforiarvo, koko lohkoa on viljelt\u00e4v\u00e4 ilman fosforilis\u00e4yst\u00e4 tai ne lohkon osat, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon fosforia on rajattava erilleen ja niille on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 fosforitonta lannoitetta. Fosforilannoituksessa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enint\u00e4\u00e4n viiden vuoden fosforintasausta. Fosforitasaus tarkoittaa vuosittaisen yli- tai alij\u00e4\u00e4m\u00e4n tasoittamista tasausjakson aikana. T\u00e4n\u00e4 aikana tila voi painottaa eri kasvien fosforilannoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 kasvulohkolle annettu fosforim\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ylit\u00e4 vastaavana aikana viljellyille kasveille sallittua fosforilannoitusta. Tasaus t\u00e4ytyy aloittaa lohkolla silloin, kun sallittu fosforim\u00e4\u00e4r\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran ylitet\u00e4\u00e4n.<\/p>

V\u00e4kilannoitteiden fosfori lasketaan tuoteselosteen mukaan. Kotiel\u00e4inten tuottaman lannan fosfori on laskettava lannoitusm\u00e4\u00e4riin lanta-analyysitulosten tai taulukkoarvojen perusteella. Karjanlannan kokonaisfosforista otetaan laskettaessa huomioon 85 %. Orgaanisista eloper\u00e4isist\u00e4 lannoitteista ja lannoitevalmisteista otetaan huomioon vesiliukoinen fosfori kokonaan. Jos lohkon ainoana lannoitteena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n karjanlantaa voidaan poiketa fosforin peruslannoitustasosta. T\u00e4ll\u00f6in on sallittua k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fosforia 15 kg\/ha kaikissa viljavuusluokissa paitsi arveluttavan korkeassa.<\/p>

Sokerijuurikkaan lannoitustarve pohjautuu kasvin tarpeeseen. Ymp\u00e4rist\u00f6tuen ehtojen mukainen fosforilannoituksen enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy maan viljavuusluokan perusteella. Viljavuusluokka m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n viljavuustutkimuksen tuloksesta maan fosforiluokan perusteella.<\/p>

Fosforiasetuksen mukaan sokerijuurikkaan fosforilannoituksen enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4t (kg\/ha\/vuosi) viljavuusluokan perusteella ovat seuraavat:\u00a0<\/p>

\u00a0<\/p><\/colgroup>
Viljavuusluokka<\/span><\/td>Fosforin enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4, Kg P\/ha<\/span><\/td><\/tr>
Huono ja huononlainen\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0<\/td>63<\/td><\/tr>
V\u00e4ltt\u00e4v\u00e4\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0<\/td>50<\/td><\/tr>
Tyydytt\u00e4v\u00e4\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>43<\/td><\/tr>
Hyv\u00e4\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>25<\/td><\/tr>
Korkea\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>15<\/td><\/tr>
Arveluttavan korkea<\/td>5<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>

Sokerijuurikkaan lannoitusta suunniteltaessa huomioidaan kasvin l\u00e4ht\u00f6tarve, maan ravinnereservit, esikasvi, karjanlannanm\u00e4\u00e4r\u00e4, maan kasvukunnosta johtuva korjaus sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tuen ehdot ravinteen k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4riss\u00e4. Sokerijuurikkaan fosforin l\u00e4ht\u00f6tarve on Suomen kasvuoloissa 180 kg\/ha\/vuosi. Maasta sokerijuurikkaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kasvukauden aikana vapautuvan fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4 voidaan laskea kaavalla: 208 \u2013 2500\/(P mg\/l + 12). Alla olevassa Esimerkiss\u00e4 1 maan fosforipitoisuus on 20 mg\/l maata, jolloin sijoittamalla kaavaan ko. arvo maasta vapautuvan fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi saadaan 129 kg\/ha. Esimerkiss\u00e4 2 vastaavasti 35 mg\/l => 154 kg\/ha. Fosforilannoitustarvetta laskettaessa otetaan huomioon my\u00f6s esikasvien vaikutus fosforilannoitustarpeeseen.<\/p>

Esikasvin vaikutus sokerijuurikkaan fosforilannoitustarpeeseen (kg\/ha): \u00a0<\/p>
Esikasvi<\/b><\/td>Fosforilannoitustarve, kg P\/ha<\/b><\/td><\/tr>
Naatit kynnetty\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>-10<\/td><\/tr>
Naatit korjattu\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0<\/td>0<\/td><\/tr>
Vilja, oljet kynnetty\u00a0\u00a0<\/td>-3<\/td><\/tr>
Vilja, oljet korjattu\u00a0\u00a0<\/td>0<\/td><\/tr>
Nurmi, ei apilaa\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>0<\/td><\/tr>
Apilapitoinen nurmi\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0<\/td>0<\/td><\/tr>
Viherlannoitus, nurmi\u00a0\u00a0<\/td>0<\/td><\/tr>
Peruna\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>-10<\/td><\/tr>
\u00d6ljykasvit\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>-3<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>

Fosforilannoitukseen voi tehd\u00e4 viel\u00e4 tarkennusta satotason ja maan yleisen kasvukunnon perusteella. Mik\u00e4li satotaso on selv\u00e4sti alle 38 tn\/ha ei fosforilannoitusta tule pienent\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li satotaso on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 45 tn\/ha ja lohkon pH riitt\u00e4v\u00e4n korkea (pH 7) voidaan fosforilannoitukseen harkita 5-10 % v\u00e4hennyst\u00e4. Kalkitus edist\u00e4\u00e4 fosforin saatavuutta ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4, koska pH:n noustessa fosforin sitoutuminen rauta- ja alumiiniyhdisteisiin heikkenee. Siksi juurikasmaiden kalkituksesta kannattaa huolehtia. Niukasti fosforia sis\u00e4lt\u00e4vill\u00e4 lohkoilla sokerijuurikkaan fosforilannoituksesta ei kannata tinki\u00e4, sill\u00e4 maan fosforivarat eiv\u00e4t riit\u00e4 takaamaan tasaista ja nopeaa alkukasvua. Riitt\u00e4v\u00e4 fosforilannoitus nopeuttaa optimilehtipinta-alan kehittymist\u00e4, jolloin kasvin yhteytt\u00e4mistehokkuus lis\u00e4\u00e4ntyy ja se tuottaa runsaasti sokereita. Fosforilannoituksen pienent\u00e4minen vaikuttaa my\u00f6s kasvustojen typenottoa heikent\u00e4v\u00e4sti. Fosforilannoitus kannattaa pit\u00e4\u00e4 viljavuusanalyysin osoittamalla tasolla ja levitt\u00e4\u00e4 fosforia ymp\u00e4rist\u00f6tukiehtojen sallima enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4.\u00a0<\/p>

Edell\u00e4 mainitut asiat huomioiden ohessa kaksi esimerkki\u00e4 fosforilannoitussuosituksen laskemisesta juurikkaalle. Taulukon kahdelta alimmalta rivilt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n juurikkaan laskennallinen fosforin tarve ja ymp\u00e4rist\u00f6tuen ehdoissa sallittu enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4. Jos laskennallinen lannoitustarve ylitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tuen salliman k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n, tulee noudattaa ymp\u00e4rist\u00f6tuen ehtojen mukaista fosforim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Lohkolla voi soveltaa my\u00f6s fosforitasausta.\u00a0\u00a0 \u00a0<\/p>

Esimerkki 1.\u00a0<\/h3>

Sokerijuurikaan fosforilannoitustarpeen laskeminen, kun esikasvina on ollut vilja<\/p>

Lohkon viljavuustiedot<\/p>

–\u00a0\u00a0 \u00a0runsasmultainen (rm)
–\u00a0\u00a0 \u00a0maalaji hietasavi (HtS)
–\u00a0\u00a0 \u00a0pH 7.0
–\u00a0\u00a0 \u00a0fosfori (P)\u00a0\u00a0 \u00a018 mg\/l \u00a0
–\u00a0\u00a0 \u00a0kalium (K)\u00a0\u00a0 \u00a0250 mg\/l\u00a0
–\u00a0\u00a0 \u00a0natrium (Na)\u00a0\u00a0 \u00a070 mg\/l
–\u00a0\u00a0 \u00a0esikasvi vilja, oljet kynnetty maahan<\/p><\/colgroup>
\u00a0Fosforin l\u00e4hde\/tarve<\/b><\/td>Fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4, Kg P\/ha<\/b><\/td><\/tr>
Kasvin l\u00e4ht\u00f6tarve\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>180<\/td><\/tr>
Maasta vapautuva \u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>-130<\/td><\/tr>
Esikasvista \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>-3<\/td><\/tr>
Karjanlannasta\u00a0\u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>0<\/td><\/tr>
Lannoitustarve\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>47<\/td><\/tr>
Maan kasvukuntokorjaus (-10
%)\u00a0\u00a0<\/td>		-5<\/td><\/tr>
Lopullinen lannoitustarve\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>42<\/td><\/tr>
Ymp\u00e4rist\u00f6tukiehtojen\u00a0sallima
enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4<\/td>		25<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>

Esimerkki 2.\u00a0<\/span><\/p>

Sokerijuurikkaan fosforilannoitustarpeen laskeminen, kun esikasvina on ollut juurikas<\/p>

Lohkon viljavuustiedot:<\/p>

–\u00a0\u00a0 \u00a0multava (m)
–\u00a0\u00a0 \u00a0maalaji hiuesavi (HeS)
–\u00a0\u00a0 \u00a0pH 6,5
–\u00a0\u00a0 \u00a0fosfori (P)\u00a0\u00a0 \u00a035 mg\/l \u00a0
–\u00a0\u00a0 \u00a0kalium (K)\u00a0\u00a0 \u00a0250 mg\/l\u00a0
–\u00a0\u00a0 \u00a0natrium (Na)\u00a0\u00a0 \u00a070 mg\/l
–\u00a0\u00a0 \u00a0esikasvi juurikas, naatit kynnetty maahan<\/p><\/colgroup>
Fosforin l\u00e4hde\/tarve<\/b><\/td>Fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4, Kg P\/ha<\/b><\/td><\/tr>
Kasvin l\u00e4ht\u00f6tarve\u00a0\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>\u00a0 180<\/td><\/tr>
Maasta vapautuva \u00a0\u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>– 154<\/td><\/tr>
Esikasvista \u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>– 10<\/td><\/tr>
Karjanlannasta\u00a0\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/td>\u00a0 0<\/td><\/tr>
Lannoitustarve\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>\u00a0 16<\/td><\/tr>
Maan kasvukuntokorjaus (-10 %)\u00a0\u00a0<\/td>\u00a0– 2<\/td><\/tr>
Lopullinen lannoitustarve\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/td>\u00a014<\/td><\/tr>
Ymp\u00e4rist\u00f6tukiehtojen\u00a0sallima enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4<\/td>\u00a015<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>

L\u00e4hteet:<\/p>

Draycott, A. P. & Christenson, D. R. 2003. Phosphorus and Sulphur. Teoksessa: Nutrients for Sugar Beet Production.\u00a0
Maan fosforivarat ja niiden k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus 2006. Maaper\u00e4n prosessit-pellon kunnon ja ymp\u00e4rist\u00f6nhoidon perusta. Maa- ja elintarviketalous 82.\u00a0
Opas ymp\u00e4rist\u00f6tuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007-2013. Maaseutuvirasto.\u00a0
Juurikassarka 1999\/2. Sokerijuurikkaan viljelyopas.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Fosfori (P) kasvinravinteena Fosforilla on keskeinen teht\u00e4v\u00e4 solun energiataloudessa, sill\u00e4 se toimii energian v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kasvi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 energiaa yhteytt\u00e4miseen ja aktiiviseen ravinteiden ottoon. Fosfori varmistaa ripe\u00e4n energian saannin pienelle taimelle. Lannoitefosforin […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":183,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-182","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/182","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=182"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10204,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions\/10204"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/183"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=182"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=182"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}