{"id":188,"date":"2015-01-22T13:43:15","date_gmt":"2015-01-22T11:43:15","guid":{"rendered":"http:\/\/sjt.fi.asiakas.woima.eu\/?p=188"},"modified":"2022-01-28T16:00:46","modified_gmt":"2022-01-28T14:00:46","slug":"kalium-ja-natrium","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=188","title":{"rendered":"Kalium ja natrium"},"content":{"rendered":"\t\t<div data-elementor-type=\"wp-post\" data-elementor-id=\"188\" class=\"elementor elementor-188\">\n\t\t\t\t\t\t<section class=\"elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-22a493a elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default\" data-id=\"22a493a\" data-element_type=\"section\" data-e-type=\"section\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-container elementor-column-gap-default\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-50b5406e\" data-id=\"50b5406e\" data-element_type=\"column\" data-e-type=\"column\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-widget-wrap elementor-element-populated\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-4dfc50a4 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"4dfc50a4\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<h3>Kaliumin ja natriumin merkitys kasville<\/h3><div><p>Kaliumilla\u00a0on keskeinen rooli\u00a0yhteytt\u00e4misess\u00e4 ja sokerien kuljetuksessa lehdist\u00e4 juureen.\u00a0Natrium puolestaan lis\u00e4\u00e4 naatin kasvua ja yhteytt\u00e4v\u00e4\u00e4 lehtipinta-alaa. Sokerijuurikkaalla on syyt\u00e4 huolehtia riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kalium- ja natriumlannoituksesta, sill\u00e4 ne parantavat juurikkaan laatua nostavat juurikkaan sokeripitoisuutta, joka vaikuttaa edelleen viljelyn kannattavuuteen. Niiden yht\u00e4aikaisella k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 saavutetaan parempi taloudellinen tulos kuin erikseen annettuna. Keveill\u00e4 mailla kalium huuhtoutuu herk\u00e4sti maasta ja samoin kaliumin puute voi esiinty\u00e4 piilev\u00e4n\u00e4.\u00a0<\/p><p>Kalium porraskokeen tuloksia SjT:n kokeissa.\u00a0<a href=\"https:\/\/www.sjt.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/Kalium-porraskoe-tuloksia-2013-2016.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\" data-wplink-edit=\"true\">2013-2016<\/a><\/p><\/div><p>Sokerijuurikas polveutuu suolapitoisilla merenrannoilla kasvavasta rantajuurikkaasta. Viljelty sokerijuurikas on s\u00e4ilytt\u00e4nyt suolaa suosivan ominaisuutensa. Natrium edist\u00e4\u00e4 juurikkaan naatin ja lehtipinta-alan kasvua, jolloin kasvin yhteytt\u00e4mistehokkuus kasvaa ja my\u00f6s sokeria varastoituu enemm\u00e4n juureen. Kasvukauden lopulla natrium lis\u00e4\u00e4 kuiva-aineen siirtymist\u00e4 naatista juureen, jolloin sokeripitoisuus nousee. Kasvi tarvitsee kaliumia yhteytt\u00e4misess\u00e4, yhteytt\u00e4mistuotteiden rakentamisessa ja niiden kuljettamissa lehdist\u00e4 juureen.<\/p><p>Kalium ja natrium toimivat solujen osmoottisen potentiaalin s\u00e4\u00e4telyss\u00e4 yht\u00e4 tehokkaasti ja sit\u00e4 kautta ne vaikuttavat kasvin vesitalouteen. Ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kasvin kuivuuden ja kylmyyden kest\u00e4vyytt\u00e4. Niiden puute voi n\u00e4ky\u00e4 hellep\u00e4ivin\u00e4 kasvien lakastumisena. Liev\u00e4 kaliumpuutos ei viel\u00e4 aiheuta silminn\u00e4ht\u00e4vi\u00e4 oireita, mutta kasvissa puutos voi esiinty\u00e4 piilev\u00e4n\u00e4. Kasvien kaliumin puutoksen ollessa suuri, oireet n\u00e4kyv\u00e4t ensin t\u00e4ysikasvuisissa lehdiss\u00e4, koska sit\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n helposti nuorempiin lehtiin. Puute n\u00e4kyy ensin lehtien reunaosien vaalenemisena ja my\u00f6hemmin reunaosat ruskettuvat ja ne k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t alasp\u00e4in. Lehtien pinta muuttuu pehme\u00e4ksi. Lis\u00e4ksi kasvien kasvu heikkenee, koska kaliumin puute kasvissa hidastaa niiden aineenvaihduntaa. Kaliumin puute alentaa voimakkaasti juurikkaan sokeripitoisuutta ja my\u00f6s sato alenee. Samalla my\u00f6s muiden ravinteiden hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 alenee. Jos kasvi k\u00e4rsii kaliumin puutteesta, mutta typpe\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti kasvin saatavilla, kasviin saattaa kerty\u00e4 liukoisia typpiyhdisteit\u00e4, mitk\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t\u00a0 juurikkaasta saatavan sokerin talteenottoa.<\/p><p>Kasvin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 kaliumin m\u00e4\u00e4r\u00e4 lasketaan kuiva-ainesadon ja kaliumpitoisuuden perusteella. Hehtaarin juurikassato (40 tn\/ha) + naattisato (39 tn\/ha) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 270 kg kaliumia, josta juuren osuus on 70 kg ja naatin 200 kg kaliumia. Juuri- ja naattisatojen vaihteluun vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten erilaiset kasvuolot, peltolohkojen viljavuus ja annettu kaliumlannoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p><h3>Kalium ja natrium maassa<\/h3><p>Kasvit ottavat kaliumin K<sup>+<\/sup>\u00a0ja natriumin Na<sup>+<\/sup>\u00a0yksiarvoisena kationina. Maassa kalium esiintyy mineraalikiteiden v\u00e4liin pid\u00e4ttyneen\u00e4, maahiukkasten pinnoilla ja maavedess\u00e4. Karkeilla ja eloper\u00e4isill\u00e4 maalajeilla maan luontaisen kaliumin merkitys on v\u00e4h\u00e4inen. Eritt\u00e4in multavilla mailla kaliumia pid\u00e4ttyy maa-ainekseen kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseen muotoon vain v\u00e4h\u00e4n, jolloin se on herkk\u00e4 huuhtoutumiselle. Vaikka kaliumia karkeilla ja eloper\u00e4isill\u00e4 maalajeilla voi lannoituksen j\u00e4lkeen olla runsaasti\u00a0 maanesteess\u00e4, se\u00a0 loppuu nopeasti maasta juuri huuhtoutumisen vuoksi. Jos n\u00e4ill\u00e4 mailla tingit\u00e4\u00e4n kaliumlannoituksesta, maan kaliumvarat ehtynyt kasvukauden aikana ja kasvi voi k\u00e4rsi\u00e4 kaliumin puutteesta.\u00a0<\/p><p>Savimaat pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kaliumia maahiukkasten pinnoille siten, ett\u00e4 se on kasvien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Se my\u00f6s rajoittaa kaliumin huuhtoutumista. Savimaillakin kaliumtarpeesta vain osa voidaan tyydytt\u00e4\u00e4 maan luontaisista varoista. Siksi savimailla kannattaa tarkkailla peltomaiden kaliumlukuja, sill\u00e4 kaliumin k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus on savessa heikompi kuin karkeilla kivenn\u00e4ismailla ja eloper\u00e4isill\u00e4 mailla.\u00a0<\/p><p><span style=\"color: var( --e-global-color-text ); font-family: var( --e-global-typography-text-font-family ), Sans-serif; font-weight: var( --e-global-typography-text-font-weight ); background-color: var( --e-global-color-8e3b2fd ); font-size: 1rem;\">Maan kaliumpitoisuutta voidaan parantaa biotiitilla, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hidasliukoista kaliumia 5 %:a. SjT:n tutkimuksissa varsinkin karkeilla juurikasmailla biotiitin lis\u00e4yksen (5-15 tn\/ha) havaittiin lis\u00e4\u00e4v\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti juurikkaan satoa ja sokeripitoisuutta kolmantena vuotena levityksen j\u00e4lkeen. Liian suuri kaliumlannoitus voi kuitenkin alentaa kasvin magnesiumin saantia. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tehokkaan kaliuminoton vuoksi magnesiumia kulkeutuu kasviin v\u00e4hemm\u00e4n. My\u00f6s kasvin kalsiumin saanti voi alentua, jos kaliumlannoitus on ollut runsas.<\/span><\/p><h3>Kalium- ja natriumlannoitus<\/h3><p>Kalium ja natrium muistuttavat kemiallisilta ominaisuuksiltaan toisiaan ja n\u00e4in ne voivat kompensoida toisiaan. Kuitenkin niiden yhteisk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on saatu taloudellisesti paras tulos. Yksi kilo natriumia korvaa 1.7 kg kaliumia ja 1 kg kaliumia korvaa 0.6 kg natriumia. T\u00e4t\u00e4 korvauss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lannoitusta laskettaessa. Kaliumin ja natriumin osittaisen korvaavuuden vuoksi paras vaihtoehto juurikkaalle on mahdollisimman tasapainoinen kalium- ja natriumlannoitus. Kokonaistarjonnasta kevyill\u00e4 mailla tulisi 75 % K ja 25 % Na ja savimailla 80 % K ja 20 % Na.<\/p><p>Sokerijuurikkaan lannoitustarve pohjautuu kasvin tarpeeseen. Lannoitusta suunniteltaessa huomioidaan maan ravinnereservit, esikasvi ja karjanlannanm\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 maan kasvukunnosta riippuen voidaan lannoitukseen tehd\u00e4 korjauksia. Kaliumin ja natriumin kohdalla ymp\u00e4rist\u00f6tuenehdot eiv\u00e4t suoraan rajoita niiden k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4ri\u00e4.\u00a0<span style=\"color: var( --e-global-color-text ); font-family: var( --e-global-typography-text-font-family ), Sans-serif; font-weight: var( --e-global-typography-text-font-weight ); background-color: var( --e-global-color-8e3b2fd ); font-size: 1rem;\">V\u00e4kilannoitteiden kalium lasketaan tuoteselosteen mukaan. Kotiel\u00e4inten tuottaman lannan kalium on 100 % kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoista. Lanta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti kaliumia ja sen k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4 maan kaliumin ravinnevaroja.<\/span><\/p><p>Savimailla ja kevyill\u00e4 mailla (kivenn\u00e4ismaat ja eloper\u00e4iset maat) on erilainen kaliumin tarve: Savimailla sokerijuurikkaan kaliumin l\u00e4ht\u00f6tarve on Suomen kasvuoloissa 600 kg\/ha\/vuosi ja vastaavasti kevyill\u00e4 mailla kaliumin l\u00e4ht\u00f6tarve on 450 kg\/ha. Sokerijuurikkaan natriumin l\u00e4ht\u00f6tarve 150 kg\/ha maalajista riippumatta. Savimailla kaliumin kokonaistarve on suurempi, koska sen k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus savessa on heikompi kuin kevyill\u00e4 mailla. Savimailla lannoitekalium pysyy maassa paremmin kasvien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, sit\u00e4 vastoin kevyemmill\u00e4 mailla on huomioitava kaliumin nopea huuhtoutuminen maasta.<\/p><p>\u00a0<\/p><p>Taulukko 2. Esikasvin mukaan teht\u00e4v\u00e4 korjaus sokerijuurikkaan kalium- ja natriumlannoitustarpeeseen (kg\/ha)<\/p><table border=\"0\"><tbody><tr><td>\u00a0<\/td><td>Kalium<\/td><td>Natrium<\/td><\/tr><tr><td>\u00a0<\/td><td>\u00a0kg\/ha<\/td><td>kg\/ha\u00a0<\/td><\/tr><tr><td>Naatit kynnetty maahan<\/td><td>-70<\/td><td>-50<\/td><\/tr><tr><td>Naatit korjattu<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><\/tr><tr><td>Vilja, oljet kynnetty maahan<\/td><td>-10<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><\/tr><tr><td>Vilja, oljet korjattu<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><\/tr><tr><td>Nurmi, ei apilaa<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><\/tr><tr><td>Apilapitoinen nurmi<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><\/tr><tr><td>Viherlannoitus, nurmi<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><\/tr><tr><td>Peruna<\/td><td>-30<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><\/tr><tr><td>\u00d6ljykasvit<\/td><td>-20<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><div>\u00a0<\/div>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-fa1b148 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"fa1b148\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Kaliumlannoitukseen voi tehd\u00e4 viel\u00e4 tarkennusta satotason ja maan yleisen kasvukunnon perusteella. Mik\u00e4li satotaso on selv\u00e4sti alle 38 tn\/ha ei kaliumlannoitusta tule pienent\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li satotaso on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 45 tn\/ha ja lohkon pH riitt\u00e4v\u00e4n korkea (pH 7) voidaan kalium- ja natriumlannoitukseen harkita 5-10 % v\u00e4hennyst\u00e4. Kevyill\u00e4 mailla juurikas k\u00e4rsii helposti kaliumin ja natriumin puutteesta. Niukasti kaliumia ja natriumia sis\u00e4lt\u00e4vill\u00e4 lohkoilla sokerijuurikkaan kalium- ja natriumlannoituksesta ei kannata tinki\u00e4, sill\u00e4 maan luontaiset kalium- ja natriumvarat eiv\u00e4t riit\u00e4 tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sokerijuurikkaan kaliumin ja natriumin tarvetta. Kaliumlannoitus kannattaa pit\u00e4\u00e4 viljavuusanalyysin osoittamalla tasolla ja levitt\u00e4\u00e4 kaliumia kasvin tarvitsema m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kaliumin lis\u00e4ksi on huolehdittava juurikkaan riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 natriumin saannista, jotta juurikkaan sadontuottokyky olisi maksimaalista.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-32ded97 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"32ded97\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p>Edell\u00e4 mainitut asiat huomioidaan alla olevissa esimerkeiss\u00e4 (Esimerkki 1 ja 2) on laskettu kalium- ja natrium lannoitussuositus juurikkaalle kahdella erilaisella juurikasmaalla. Taulukon kahdelta alimmalta rivilt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n juurikkaan laskennallinen kaliumin ja natriumin tarve (kg\/ha).<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-02ae5ed elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"02ae5ed\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<h3>Esimerkki 1.\u00a0<\/h3><p>Sokerijuurikaan kaliumin ja natriumin lannoitustarpeen laskeminen, kun esikasvina on ollut juurikas ja maalaji on hietasavi.<\/p><p>Lohkon viljavuustiedot<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0runsasmultainen (rm)<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0maalaji hietasavi (HtS)<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0pH 7.0<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0fosfori (P)\u00a0\u00a0 \u00a020 mg\/l<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0kalium (K)\u00a0\u00a0 \u00a0250 mg\/l (tyydytt\u00e4v\u00e4)<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0natrium (Na)\u00a0\u00a0 \u00a070 mg\/l (v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4)<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0esikasvi vilja, oljet kynnetty maahan<\/p><p>Kun maan kaliumpitoisuus (250 mg K\/l) viljavuustutkimuksen tuloksen mukaan\u00a0 tiedet\u00e4\u00e4n, voidaan laskea sokerijuurikkaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kasvukauden kuluessa maan kaliumvaroista vapautuvan kaliumin m\u00e4\u00e4r\u00e4 (kg\/ha) seuraavan kaavan avulla: 785 &#8211; 102000\/(250 mg K\/l + 130) = 516 kg K\/ha.<\/p><p>Vastaavasti maan natriumpitoisuus (70 mg\/l) viljavuustutkimuksen tuloksen mukaan\u00a0 tiedet\u00e4\u00e4n, voidaan laskea sokerijuurikkaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kasvukauden kuluessa maan kaliumvaroista vapautuvan natriumin m\u00e4\u00e4r\u00e4 (kg\/ha) seuraavan kaavan avulla: 383 \u2013 90000\/(70 mg Na\/l + 235) = 43 kg\/ha.<\/p><p>\u00a0<\/p><table border=\"0\"><tbody><tr><td>\u00a0<\/td><td>Kalium<\/td><td>Natrium<\/td><\/tr><tr><td>\u00a0<\/td><td>kg\/ha<\/td><td>kg\/ha<\/td><\/tr><tr><td>Kasvin l\u00e4ht\u00f6tarve<\/td><td>\u00a0600<\/td><td>\u00a0150<\/td><\/tr><tr><td>Maasta vapautuva<\/td><td>-516<\/td><td>\u00a0-83<\/td><\/tr><tr><td>Esikasvin vaikutus<\/td><td>\u00a0-10<\/td><td>\u00a0\u00a0 \u00a00<\/td><\/tr><tr><td>Karjalannasta<\/td><td>\u00a0 \u00a0 0<\/td><td>\u00a0 \u00a0 0<\/td><\/tr><tr><td>Lannoitustarve<\/td><td>\u00a0 74<\/td><td>\u00a0\u00a067<\/td><\/tr><tr><td>Maan kasvukuntokorjaus (-5 %)<\/td><td>\u00a0\u00a0-4<\/td><td>\u00a0\u00a0-3<\/td><\/tr><tr><td>Lopullinen lannoitustarve<\/td><td>\u00a0 70<\/td><td>\u00a0\u00a064<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><p>\u00a0<\/p><h3>\u00a0<\/h3><h3>Esimerkki 2.<\/h3><p>Sokerijuurikkaan kalium- ja natriumlannoitustarpeen laskeminen, kun esikasvina on ollut juurikas ja maalaji on hienohieta.<\/p><p>Kun maan kaliumpitoisuus (180 mg K\/l) viljavuustutkimuksen tuloksen mukaan\u00a0 tiedet\u00e4\u00e4n, voidaan laskea sokerijuurikkaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kasvukauden kuluessa maan kaliumvaroista vapautuvan kaliumin m\u00e4\u00e4r\u00e4 (kg\/ha) seuraavan kaavan avulla: 620 &#8211; 102000\/(180 mg K\/l + 165) = 324 kg K\/ha.<\/p><p>Vastaavasti kun maan natriumpitoisuus (35 mg\/l) viljavuustutkimuksen tuloksen mukaan\u00a0 tiedet\u00e4\u00e4n, voidaan laskea sokerijuurikkaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kasvukauden kuluessa maan kaliumvaroista vapautuvan natriumin m\u00e4\u00e4r\u00e4 (kg\/ha) seuraavan kaavan avulla: 383 \u2013 90000\/(35 mg Na\/l + 235) =\u00a0 49 kg\/ha.<\/p><p>Lohkon viljavuustiedot<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0multava (m)<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0maalaji hienohieta (HHt)<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0pH 6,7<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0fosfori (P)\u00a0\u00a0 \u00a035 mg\/l<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0kalium (K)\u00a0\u00a0 \u00a0180 mg\/l (v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4)<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0natrium (Na)\u00a0\u00a0\u00a0\u00a035 mg\/l (v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4)<br \/>&#8211;\u00a0\u00a0 \u00a0esikasvi juurikas, naatit kynnetty maahan<\/p><p>\u00a0<\/p><table border=\"0\"><tbody><tr><td>\u00a0<\/td><td>Kalium<\/td><td>Natrium<\/td><\/tr><tr><td>\u00a0<\/td><td>kg\/ha<\/td><td>kg\/ha<\/td><\/tr><tr><td>Kasvin l\u00e4ht\u00f6tarve<\/td><td>\u00a0450<\/td><td>150<\/td><\/tr><tr><td>Maasta vapautuva<\/td><td>-324<\/td><td>-49<\/td><\/tr><tr><td>Esikasvin vaikutus<\/td><td>\u00a0-70<\/td><td>-50<\/td><\/tr><tr><td>Karjanlannasta<\/td><td>\u00a0\u00a0\u00a0 0<\/td><td>\u00a0\u00a0 0<\/td><\/tr><tr><td>Lannoitustarve<\/td><td>\u00a0 56<\/td><td>\u00a0\u00a051<\/td><\/tr><tr><td>Maan kasvukuntokorjaus (-10 %)<\/td><td>\u00a0 -3<\/td><td>\u00a0 -3<\/td><\/tr><tr><td>Lopullinen lannoitustarve<\/td><td>\u00a053<\/td><td>\u00a048<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><p>\u00a0<\/p><p>L\u00e4hteet:<\/p><p>Draycott, A. P. &amp; Christenson, D. R. 2003. Potassium and sodium. Teoksessa: Nutrients for Sugar Beet Production.<br \/>Juurikassarka 1999\/2. Sokerijuurikkaan viljelyopas.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<section class=\"elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-7c59811 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default\" data-id=\"7c59811\" data-element_type=\"section\" data-e-type=\"section\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-container elementor-column-gap-default\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-bacd849\" data-id=\"bacd849\" data-element_type=\"column\" data-e-type=\"column\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-widget-wrap\">\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kaliumin ja natriumin merkitys kasville Kaliumilla\u00a0on keskeinen rooli\u00a0yhteytt\u00e4misess\u00e4 ja sokerien kuljetuksessa lehdist\u00e4 juureen.\u00a0Natrium puolestaan lis\u00e4\u00e4 naatin kasvua ja yhteytt\u00e4v\u00e4\u00e4 lehtipinta-alaa. Sokerijuurikkaalla on syyt\u00e4 huolehtia riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kalium- ja natriumlannoituksesta, sill\u00e4 ne [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-188","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/188","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=188"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/188\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4806,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/188\/revisions\/4806"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=188"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=188"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=188"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}