{"id":196,"date":"2014-03-31T22:00:27","date_gmt":"2014-03-31T19:00:27","guid":{"rendered":"http:\/\/sjt.fi.asiakas.woima.eu\/?p=196"},"modified":"2026-01-26T15:28:35","modified_gmt":"2026-01-26T13:28:35","slug":"sokerijuurikkaan-tekninen-laatu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=196","title":{"rendered":"Sokerijuurikkaan tekninen laatu"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Juurikkaan laadun merkitys sokerinvalmistuksessa<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Multa ja vieraat esineet<\/strong><\/p>\n

Pesukoneet ja leikkurit toimivat paremmin, kun multaa, naattia, ruohoa ja vieraita esineit\u00e4 tulee juurikkaiden mukana mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n. Lis\u00e4ksi juurikkaat saadaan puhtaammiksi. T\u00e4ll\u00f6in juurikkaasta saadaan leikett\u00e4, josta sokeri uuttuu hyvin.<\/p>\n

<\/p>\n

Juurikkaan ulkoinen laatu
<\/strong>Kolhiintumatomasta juurikkaasta ei p\u00e4\u00e4se liukenemaan sokeria pesuveteen. Sen vuoksi terveest\u00e4, suuresta ja oikeanmuotoisesta juurikkaasta saadaan leikett\u00e4, josta sokeri uuttuu hyvin.<\/p>\n

<\/p>\n

Juurikkaan sis\u00e4inen laatu
<\/strong>Sokerinvalmistuksessa juurikkaan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t laatua heikent\u00e4v\u00e4t yhdisteet, aminotyppi, kalium ja natrium ratkaisevat p\u00e4\u00e4osin sen, miten helposti juurikkaassa oleva sokeri saadaan talteen. N\u00e4iden aineiden pitoisuus ilmoitetaan viljelij\u00e4lle analyysituloksissa.\u00a0 Laatua heikent\u00e4vi\u00e4 yhdisteit\u00e4 ovat my\u00f6s sokerin sukulaisyhdisteet invertti ja raffinoosi. Invertti aiheuttaa mehun v\u00e4rin tummumista ja sokerin hajoamista. Mehun tumma v\u00e4ri yhdess\u00e4 raffinoosin kanssa vaikeuttavat sokerin kiteytt\u00e4mist\u00e4<\/p>\n

<\/p>\n

Aminotyppi, kalium ja natrium
<\/strong>Aminotyppiyhdisteet hajovat valmistusprosessin aikana, jolloin mehujen pH:n laskee ja sokerin hajoaminen lis\u00e4\u00e4ntyy. Aminotyppiyhdisteet muodostavat invertin kanssa reagoidessaan mehuihin v\u00e4ri\u00e4, joka vaikeuttaa sokerin kiteytymist\u00e4. Osa aminotyppiyhdisteist\u00e4 ja invertist\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n poistamaan mehunpuhdistuksessa. Kalium ja natrium ”sitovat” itseens\u00e4 sokeria omaan painoonsa n\u00e4hden l\u00e4hes kymmenkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n. \u201dSidottu\u201d sokeri joutuu melassiin ja sokerinvalmistuksessa se on aiheuttaa suurimman\u00a0 sokerih\u00e4vi\u00f6n.<\/p>\n

<\/p>\n

Juurikkaaan j\u00e4\u00e4tyminen
<\/strong>Juurikkaan j\u00e4\u00e4tyess\u00e4 ja sulaessa syntyy pilaantumistuotteita, dekstraania ja levaania, jotka liukenevat sokerimehuun uutossa ja ne tukkivat suodattimet. Mehunpuhdistuksessa ei pystyt\u00e4 vaikuttamaan kaliumiin, natriumiin, raffinoosiin eik\u00e4 dekstraania ja levaania. Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n laatua heikent\u00e4vi\u00e4 yhdisteit\u00e4 juurikkaat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t, sit\u00e4 suurempi osa niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st sokerista saadaan talteen ja sit\u00e4 alhaisemmat ovat valmistuskustannukset.<\/p>\n

<\/p>\n

Laadun mittaaminen\u00a0
<\/strong>Jokaisesta viljelij\u00e4n tehtaalle toimittamasta kuormasta otetaan 25-30 kg suuruinen n\u00e4yte, josta n\u00e4ytepesulassa m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n juurikkaiden puhtaus. Pestyist\u00e4 juurikkaista sahataan noin 1 kg kokoinen n\u00e4yte, joka sekoitetaan koneellisesti. N\u00e4ytteest\u00e4 pakastetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 110 g suuruinen osa, joka l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n analysoitavaksi laboratorioon. Laboratorioanalyysiin tarvitaan vain noin\u00a0 25 g pakastettua n\u00e4ytett\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Sokerin varastoituminen juureen<\/strong>\u00a0
Sokerijuurikas on kaksivuotinen kasvi. Ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna se ker\u00e4\u00e4 sokeria juureen, jotta se kykenisi seuraavana vuonna kasvattamaan siemensadon. Sokeria alkaa voimakkaammin kerty\u00e4 juureen vasta sitten, kun juurikas saa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 luonnosta merkin, ett\u00e4 kasvukausi on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 loppupuolelle.<\/p>\n

<\/p>\n

Yleens\u00e4 kypsymisprosessi l\u00e4htee liikkeelle vasta elo- syyskuun vaihteessa ja jatkuu aina kasvukauden loppuun asti. L\u00e4mp\u00f6tilan lasku ja ravinteiden, etenkin typen, saannin loppuminen ovat juurikkaalle selvimm\u00e4t merkit kasvukauden p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4. Ravinteiden loppuminen tai l\u00e4mp\u00f6tilan lasku voivat kumpikin yksin\u00e4\u00e4n laukaista kypsymisprosessin, mutta niiden yht\u00e4aikainen vaikutus on tehokkainta.<\/p>\n

<\/p>\n

\u00a0<\/h2>\n

<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Viljelytoimenpiteiden vaikutus juurikkaan laatuun<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

<\/p>\n

Nykyisen laatumaksutavan aikana viljelij\u00e4n pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 tuottamaan taloudellisesti mahdollisimman suuri kiteytt\u00e4miskelpoinen sokerisato hehtaarilta. Viljelij\u00e4n on siis kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomionsa sek\u00e4 juurisadon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ett\u00e4 sen laatuun vaikuttaviin tekij\u00f6ihin. Jotta viljelyn kannattavuutta voitaisiin parantaa, pit\u00e4\u00e4 sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4llisten sek\u00e4 laadullisten tavoitteiden olla riitt\u00e4v\u00e4n korkealla. Laadun ja m\u00e4\u00e4r\u00e4n tuottaminen eiv\u00e4t ole ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n, vaan suuri juurisato merkitsee my\u00f6s useimmiten hyv\u00e4\u00e4 laatua. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t positiivisesti laatuun vaikuttavat tekij\u00e4t vaikuttavat my\u00f6s juurisatoa nostavasti (mm. aikainen kylv\u00f6, tihe\u00e4 ja tasainen kasvusto sek\u00e4 suhteellisen my\u00f6h\u00e4inen korjuu).\u00a0<\/span><\/p>\n

Kasvukauden s\u00e4\u00e4oloilla on huomattava vaikutus juurikkaan tekniseen laatuun, mutta l\u00e4hes yht\u00e4 paljon sokerijuurikkaan laatuun pystyt\u00e4\u00e4n vaikuttamaan viljelytoimenpitein. T\u00e4m\u00e4 johtuu ennen kaikkea siit\u00e4, ett\u00e4 viljelytoimenpiteiss\u00e4 on viel\u00e4 huomattavasti tehostamisen ja parantamisen varaa. L\u00e4hinn\u00e4 seuraaviin asioihin pit\u00e4isi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, jotta pystytt\u00e4isiin taloudellisesti tuottamaan mahdollisimman korkealaatuista juurikasta.<\/p>\n

<\/p>\n

1 Typpilannoitus\u00a0
<\/strong>Suosituksiin n\u00e4hden liian runsas typpilannoitus alentaa voimakkaasti sokeripitoisuutta ja lis\u00e4\u00e4 juurikkaan aminotyppi-, kalium- ja natriumpitoisuutta.<\/p>\n

<\/p>\n

Typpilannoituksessa pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 maassa on kasvukauden alkupuolella runsaasti kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoista typpe\u00e4, mutta elokuun lopulla en\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. Erityisesti typen saannin loppuminen ovat juurikkaalle selvimm\u00e4t merkit kasvukauden p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4.Silloin alkaa sokerin varastoituminen juureen. Juuren painon lis\u00e4\u00e4ntyminen ei pys\u00e4hdy, koska naattiin varastoituneet ravinteet k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n juuren kasvuun. T\u00e4st\u00e4 seuraa naatin v\u00e4rin vaaleneminen korjuukauden alussa, mik\u00e4 on ulkoinen merkki sokerijuurikkaan korkeasta laadusta. Sokeripitoisuus j\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti alhaiseksi, jos naatti on viel\u00e4 korjuuvauheessa tummanvihre\u00e4. Jos aminotyppipitoisuus on alle 15 mg\/100 juurikasta se kertoo kasvien k\u00e4rsineen typen puutteesta kasvukaudenloppupuolella.<\/p>\n

<\/p>\n

2 Kaliumlannoitus\u00a0
<\/strong>Kaliumin puute alentaa voimakkaasti sokeripitoisuutta, ja ylitarjonta lis\u00e4\u00e4 kaliumpitoisuutta (saantoprosentti laskee).<\/p>\n

<\/p>\n

3 Natriumlannoitus\u00a0
<\/strong>Suosituksiin n\u00e4hden liian runsas natriumlannoitus lis\u00e4\u00e4 juurikkaan natriumpitoisuutta (saantoprosentti laskee).<\/p>\n

<\/p>\n

4 Magnesiumlannoitus\u00a0
<\/strong>Magnesiumlannoituksella voidaan magnesiumlannoituksen tarpeessa olevilla mailla (Mg-luku < 100) hiukan nostaa sokeripitoisuutta, mutta ennen kaikkea magnesiumlannoitus alentaa ko. olosuhteissa aminotypen, kaliumin ja natriumin pitoisuutta (saantoprosentti nousee).<\/p>\n

<\/p>\n

5 Lajike
<\/strong>Lajikkeen valinnalla voidaan vaikuttaa juurikkaan laatuun. Niille lohkoille, joilla juurikkaan laatu j\u00e4\u00e4 keskitasoa heikommaksi, pit\u00e4isi valita sokeripitoisuuudeltaan ja muilta laatuominaisuuksiltaan hyv\u00e4t lajikkeet.<\/p>\n

<\/p>\n

6 Kasvitaudit
<\/strong>Kasvitaudit, jotka h\u00e4iritsev\u00e4t juurikkaan kasvua tai pahimmassa tapauksessa keskeytt\u00e4v\u00e4t sen kokonaan, heikent\u00e4v\u00e4t my\u00f6s juurikkaan laatua. Ramularia-lehtilaikkutauti voi esiinty\u00e4 niin voimakkaana, ett\u00e4 se selv\u00e4sti alentaa sokeripitoisuutta. Tautia voidaan torjua ruiskuttamalla kasvusto ja valitsemalla mahdollisimman tautitaudinkest\u00e4v\u00e4 lajike viljelyyn.<\/p>\n

<\/p>\n

7 Kylv\u00f6ajankohta\u00a0
<\/strong>Kylv\u00f6ajankohta on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 sokerijuurikkaan laatuun vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. Aikainen kylv\u00f6 tuottaa runsaasti sokeria sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 juurikkaita, joissa on v\u00e4h\u00e4n sek\u00e4 kaliumia ett\u00e4 natriumia (saantoprosentti nousee).<\/p>\n

<\/p>\n

Yhden kev\u00e4tviikon vaikutus sokerijuurikkaan laatuun on suuruusluokaltaan seuraavanlainen:<\/p>\n

<\/p>\n

Sokeripitoisuus\u00a0 +0,20\u00a0%-yks.\/viikko\u00a0\u00a0\u00a0
Kaliumpitoisuus\u00a0 -0,14\u00a0me\/viikko
Natriumpitoisuus -0,07\u00a0me\/viikko
Saantoprosentti\u00a0 +0,35\u00a0%-yks.\/viikko<\/p>\n

<\/p>\n

8 Korjuuajankohta\u00a0
<\/strong>My\u00f6h\u00e4inen korjuu tuottaa runsaasti sokeria ja v\u00e4h\u00e4n kaliumia ja natriumia sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 juurikkaita (saantoprosentti nousee).<\/p>\n

<\/p>\n

Yhden syysviikon vaikutus sokerijuurikkaan laatuun on samaa suuruusluokkaa kuin kev\u00e4tviikolla:<\/p>\n

<\/p>\n

Sokeripitoisuus\u00a0+0,30\u00a0%-yks.\/viikko\u00a0\u00a0\u00a0
Kaliumpitoisuus\u00a0-0,14\u00a0me\/viikko \u00a0\u00a0\u00a0
Natriumpitoisuus -0,07\u00a0me\/viikko\u00a0
Saantoprosentti\u00a0+0,35\u00a0%-yks.\/viikko<\/p>\n

<\/p>\n

9 Yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00a0
<\/strong>Aukkoisuus ja kasvuston ep\u00e4tasaisuus alentavat juurikkaan laatua. Sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja laadun kannalta edullisin kasvutiheys on 90 000\u2013100 000 juurikasta\/ha.<\/p>\n

<\/p>\n

10 P\u00e4istejuurikkaat<\/strong>\u00a0
Juurikaskasvustot j\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00e4isteiss\u00e4 hoitot\u00f6iden vuoksi yleens\u00e4 aukkoisiksi ja harvoiksi, mist\u00e4 syyst\u00e4 n\u00e4m\u00e4 juurikkaat yleens\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4n sokeria ja runsaasti ep\u00e4puhtauksia. P\u00e4istejuurikkaiden viljelytekniikassa pit\u00e4isi pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 my\u00f6s p\u00e4isteiss\u00e4 voitaisiin kasvattaa runsaasti hyv\u00e4laatuisia juurikkaita. P\u00e4isteet kannattaisi esimerkiksi kylv\u00e4\u00e4 hieman normaalia tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4n, jolloin hoitot\u00f6iden aukkoisuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta voitaisiin jonkin verran eliminoida. P\u00e4isteisiin voidaan my\u00f6s kylv\u00e4\u00e4 muuta kasvia, esimerkiksi viljaa tai yksivuotista raihein\u00e4\u00e4. Vesist\u00f6\u00f6n rajoittuva p\u00e4iste voi nurmeksi kylvettyn\u00e4 muodostaa ymp\u00e4rist\u00f6tuen ehtojen mukaisen suojakaistan. Kannattaa my\u00f6s harkita, tekeek\u00f6 p\u00e4isteen niin\u00a0 leve\u00e4ksi, ett\u00e4 se kelpaa kesantolohkoksi.<\/p>\n

<\/p>\n

11 Korjuu\u00a0
<\/strong>Huolellisen listinn\u00e4n (Korjuu) tuloksena saadaan juurikasraaka-ainetta, jossa on mahdollisimman korkea sokeripitoisuus ja mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4puhtauksia. Naatin ja juurikkaan vihre\u00e4n kantaosan mukaantulo satoon alentaa juurikkaan sokeripitoisuutta ja lis\u00e4\u00e4 saantoa alentavien yhdisteiden pitoisuuksia sadossa.<\/p>\n

<\/p>\n

12 Aumojen hoito\u00a0
<\/strong>Peitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aumat huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti (Aumaus) v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n varastoinnin aikana tapahtuvia sokerih\u00e4vi\u00f6it\u00e4 ja v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n juurikkaan j\u00e4\u00e4tyess\u00e4 ja j\u00e4lleen sulaessa tapahtuvien haitallisten aineiden kuten inverttisokerin muodostuminen.<\/p>\n

<\/p>\n

13 Maan rakenne ja vesitalous<\/strong>\u00a0
Tehokas salaojaverkosto mahdollistaa juurikkaan aikaisen kylv\u00f6n ja my\u00f6h\u00e4isen korjuun, jolloin voidaan tuottaa runsaasti sokeria ja v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4puhtauksia sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 juurikkaita. Hyvin ojitetussa ja hyv\u00e4rakenteisessa maassa sokerijuurikas kasvaa tasaisesti koko kasvukauden, jolloin lopputuloksena on runsas ja hyv\u00e4laatuinen sato.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Juurikkaan laadun vaikutus sokerintuotannossa<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

1. Juurikkaiden vastaanotto ja k\u00e4sittely <\/span><\/p>\n

Juurikkaan ohella tehtaalle tulee kivi\u00e4, puuainesta, kantoja, rikkakasveja, ruohoa ja naatteja sek\u00e4 lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia viljelyss\u00e4 ja kuljetuksessa k\u00e4ytett\u00e4vien tarvikkeiden j\u00e4\u00e4mi\u00e4, muovia, koneiden osia ym. N\u00e4iden eliminoimiseksi on tehtaalla kivenerottimia, ruohonerottimia, hiekanerottimia ja juurikaspesureita. 
<\/b><\/p>\n

<\/p>\n

\"\"<\/figure>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

2. Mullan selkeytys<\/strong> 
Juurikkaiden mukana uitto ja pesuvesiin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 multa ja hiekka laskeutetaan multa-altaisiin, joista selkeytetty vesi palautetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. <\/p>\n

<\/p>\n

3. J\u00e4teveden puhdistus
<\/strong>Pesu ja uittoveteen p\u00e4\u00e4tyy mullasta ja rikkoutuneista juurikkaista huuhtoutunutta orgaanista ainetta ja ravinteita. N\u00e4iden k\u00e4sittelemiseksi tehdas on varustettu varsin suurella j\u00e4teveden puhdistamolla. J\u00e4teveden k\u00e4sittely anaerobisesti on suuri energian kuluttaja.<\/p>\n

<\/p>\n

4. Leikkaus
<\/strong>Puhdistusprosesseissa j\u00e4\u00e4 usein erottumatta erilaisia vierasesineit\u00e4, jotka aiheuttavat leikkureiden pys\u00e4htymisi\u00e4 ja prosessih\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Leikkureiden ter\u00e4t tylsistyv\u00e4t, leikkeen laatu huononee ja uuttoprosessi vaikeutuu.<\/p>\n

<\/p>\n

5. Leikkeen kuivaus<\/strong>
Uuttoon saakka joutuneet vierasesineet ovat riski melassileikkeen laadulle.<\/p>\n

<\/p>\n

6. Mehunpuhdistus
<\/strong>Juurikkaan kemiallinen koostumus on ratkaiseva mehunpuhdistustuloksen kannalta. Kalkki ja sen polttamiseen tarvittava koksi ovat tehtaan suurimpia kustannuseri\u00e4 ja kalkin kulutus on riippuvainen juurikkaan laadusta. 
Juurikkaiden alhainen luontainen alkaliteetti joudutaan kompensoimaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mehunpuhdistuksessa soodaa tai lipe\u00e4\u00e4. N\u00e4iden haittavaikutus on sokerisaannon heikentyminen aineiden melassogeenisuuden (= taipumus sitoa sokeria melassiin) takia. Viime vuosina juurikkaiden luontainen alkaliteetti on ollut laskusuunnassa. Peltojen riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kalkituksella voitaisiin t\u00e4m\u00e4 kehitys pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

7. Suodatus
<\/strong>Pienetkin m\u00e4\u00e4r\u00e4t pilaantunutta juurikasta, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mikrobiologisesti hajonneesta sokerista muodostunutta dekstraania (limamainen polysakkaridi) vaikeuttaa ja voi jopa pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mehunpuhdistuksen suodatusprosessin ja koko tehtaan toiminnan.<\/p>\n

<\/p>\n

8. Haihdutus
<\/strong>Haihdutuksessa juurikasmehujen l\u00e4mp\u00f6tilaa nostetaan varsin korkeaksi, jolloin riski v\u00e4rinmuodostukseen mehuissa on suuri. Alttius v\u00e4rj\u00e4\u00e4ntymiseen on juurikkaan laadun ja mehunpuhdistustuloksen yhteisvaikutus.<\/p>\n

<\/p>\n

9. Kiteytys ja linkous
<\/strong>Sokerikide ja mehu erotetaan linkouksessa, jolloin kide pest\u00e4\u00e4n vedell\u00e4. Mit\u00e4 v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mpi mehu sit\u00e4 enemm\u00e4n vett\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4. Jo kertaalleen valmistettujen kiteiden liukeneminen on suoraan riippuvainen k\u00e4ytetyst\u00e4 vesim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Uudelleen kiteytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 liuennut sokeri saadaan taas talteen. Kiteytt\u00e4minen on kuitenkin eritt\u00e4in paljon energiaa vaativaa ja uudelleen kiteytys sitoo kapasiteettia.<\/p>\n

<\/p>\n

10. Sokerisaanto
<\/strong>Juurikkaan laatu vaikuttaa tunnetusti suoraan ja merkitt\u00e4v\u00e4sti melassiin j\u00e4\u00e4v\u00e4n sokerin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n (= saantoprosentti). Pilaantuneista juurikkaista melkein kaikki sokeri p\u00e4\u00e4tyy melassiin ja hyv\u00e4laatuisen valkosokerin valmistaminen on mahdotonta.<\/p>\n

<\/p>\n

11. Sokerin laatu<\/strong>
Valmiin valkosokerin kidekoko, v\u00e4ri, kosteus ja tuhkapitoisuus ovat p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iset laatukriteerit ja niihin on prosessissa hyv\u00e4t mahdollisuudet vaikuttaa. On kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joiden kohdalla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n juurikkaan laatu on ratkaiseva. N\u00e4it\u00e4 ovat esim. sokerin eri liuoksissa aiheuttamat samentumat, jotka saattavat tyystin est\u00e4\u00e4 sokerin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 monissa sokeria k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n asiakkaan valmistusprosessissa. V\u00e4h\u00e4inenkin pilaantuneisuus voi t\u00e4ss\u00e4 suhteessa olla ratkaiseva.<\/p>\n

<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juurikkaan laadun merkitys sokerinvalmistuksessa Multa ja vieraat esineet Pesukoneet ja leikkurit toimivat paremmin, kun multaa, naattia, ruohoa ja vieraita esineit\u00e4 tulee juurikkaiden mukana mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n. Lis\u00e4ksi juurikkaat saadaan puhtaammiksi. T\u00e4ll\u00f6in […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-196","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-viljelyohjeet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=196"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10078,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions\/10078"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}