{"id":775,"date":"2015-01-22T13:37:17","date_gmt":"2015-01-22T11:37:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sjt.fi\/?p=775"},"modified":"2026-02-11T10:46:47","modified_gmt":"2026-02-11T08:46:47","slug":"boori","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=775","title":{"rendered":"Boori"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Boori (B) kasvinravinteena<\/h3>

Boori on t\u00e4rke\u00e4 hivenravinne sokerijuurikkaalle. Juurikas on ns. boorinsuosijakasvi, joka tarvitsee booria sokerien kuljetuksessa ja sen varastoinnissa. Boorilla on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s merkitys siementen it\u00e4misess\u00e4 ja juurten kasvussa. Boori vaikuttaa lis\u00e4ksi solukoiden rakenteeseen.<\/span><\/p>

Boori liikkuu kasvissa huonosti, joten puutosoireet n\u00e4kyv\u00e4t ensin nuorissa lehdiss\u00e4. Ne ovat ep\u00e4muotoisia ja k\u00e4pertyneit\u00e4. Nuoret lehdet muuttuvat ruskeiksi tai mustiksi. Vanhemmissa lehdiss\u00e4 esiintyy lehtien vaalenemista eli kloroosia. Ellei booria lis\u00e4t\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti, uusien solujen muodostuminen versojen k\u00e4rjiss\u00e4 h\u00e4iriintyy ja voi johtaa jopa kasvupisteiden kuolemaan. Boorin puutosoireet n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s juurikkaan juuriosassa, joka alkaa m\u00e4d\u00e4nty\u00e4 yl\u00e4osasta ja se levi\u00e4\u00e4 koko juuriosaan (ns. syd\u00e4nm\u00e4t\u00e4). Juuriosa voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 lis\u00e4ksi ontoksi. Ankara boorin puutos alentaa juurisatoa huomattavasti ja my\u00f6s sadon sokeripitoisuus ja laatu alenevat.<\/p>

\u00a0Kasvin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 rikkipitoisuus lasketaan kuiva-ainesadon ja booripitoisuuden perusteella. SjT:n tutkimusten mukaan hehtaarin juurikassato (40 tn\/ha) + naattisato (39 tn\/ha) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 noin 0.350 kg booria, josta juuren osuus on noin 0.190 kg ja naatin noin 0.160 kg booria. Juuri- ja naattisatojen vaihteluun vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten erilaiset vuosittaiset kasvuolot ja peltolohkojen viljavuus.<\/p>

Boorikoe tuloksia SjT:n kokeissa vuosina 2014-2016<\/a><\/p>

\u00a0Boori maassa<\/strong><\/p>

Kasvi ottaa boorin maasta boorihappona. Suomen maaper\u00e4ss\u00e4 on luontaisesti v\u00e4h\u00e4n booria. Maassa se sitoutuu orgaaniseen ainekseen kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseen muotoon. Hyvin kalkitussa maassa boorin sitoutuminen maahan kasvaa ja siten sen saanti kasveille v\u00e4henee. My\u00f6s kuivuus vaikeuttaa kasvien boorin saantia. Boori puutosta ilmenee useammin happamissa karkeissa kivenn\u00e4ismaissa, josta se huuhtoutuu helposti, varsinkin sateisina kesin\u00e4.<\/p>

\u00a0<\/strong>Lannoitus<\/strong><\/p>

Sokerijuurikkaan lannoitustarve pohjautuu kasvin tarpeeseen. Juurikas tarvitsee booria huomattavasti enemm\u00e4n kuin viljat. \u00a0Lannoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4n suunnittelussa huomioidaan maan ravinnereservit, esikasvi ja karjanlannanm\u00e4\u00e4r\u00e4. Maan kasvukunnosta riippuen voidaan lannoitukseen tehd\u00e4 korjauksia. Boorin kohdalla ymp\u00e4rist\u00f6tuenehdot eiv\u00e4t suoraan rajoita sen vuosittaista k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>

\u00a0Uusilla juurikaslohkoilla saattaa esiinty\u00e4 boorin puutosta, joten niill\u00e4 on syyt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 booripitoista lannoitetta tai booriravinnetta. My\u00f6s lohkoilla, joilla viljavuusarvot ovat punaisella, juurikkaan boorin riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 saannista on huolehdittava.<\/p>

\u00a0Peltolannoitteiden booripitoisuus vaihtelee 0.02-0.08 % v\u00e4lill\u00e4.\u00a0 Jos boorin puute on ankara, voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Booriravinnetta, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 booria 0.75 %. Sit\u00e4 suositellaan hajalevityksen\u00e4 400, 300, 250 tai 200 kg\/ha, riippuen siit\u00e4, onko maan viljavuusluokka huono, huononlainen, v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4 vai tyydytt\u00e4v\u00e4. Lannoitusvaikutus on kahdesta nelj\u00e4\u00e4n vuoteen.<\/p>

\u00a0Viljavuusanalyysi\u00e4 tutkimalla saa varmimmin selville, onko juurikasmaassa boorin puutosta ja tarvitaanko sen vuoksi boorin t\u00e4ydennyslannoitusta. Booriravinteen hajalevityksess\u00e4 karkeille maille k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pienemm\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja savimaille suuremmat. K\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 hajalevityst\u00e4 lannoituksen boorim\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat noin kolminkertaisia sijoituslannoitukseen verrattuna.<\/p>

\u00a0Boorilannoituksen tarve voidaan laskea tarkasti kaavan avulla, kun maan booripitoisuus (mg B\/l) on m\u00e4\u00e4ritetty viljavuustutkimuksessa.<\/p>

\u00a0Esimerkki:<\/p>

Pellon booripitoisuus on 0,8 mg\/l maata (v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4), jolloin juurikkaan boorilannoituksen tarve voidaan laskea. Savimailla se on 3,5\/(0,8 mg B\/l + 1,4) \u2013 0,975 = 0,62 kg\/ha ja kevyill\u00e4 maalajeilla 3,5\/(0,8 mg B\/l + 1,4) \u2013 1,1= 0,49 kg\/ha. Kasvukauden aikana maasta vapautuu booria kasvin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n savimailla noin 0,9 kg\/ha ja kevyill\u00e4 mailla noin 1,0 kg\/ha.<\/p>

\u00a0Taulukossa 1 on esitetty eri viljavuusluokat maan booripitoisuuden mukaan savimailla ja muilla maalajeilla. Kun maan pH on yli 6.6 boorin luokkarajoja korotetaan 0.1 mg\/l. Kun maan pH on yli 6.9 boorin luokkarajoja korotetaan 0.2 mg\/l.<\/p>

\u00a0Taulukko 1. <\/strong>Eri viljavuusluokkien booripitoisuuden (mg\/l) savimailla ja muilla maalajeilla<\/p>

\"Boori\"<\/a><\/p>

Draycott, A. P. & Christenson, D. R. 2003. Micronutrients or trace elements. Teoksessa: Nutrients for Sugar Beet Production. p. 80-97.\u00a0L\u00e4hteet:<\/p>

\u00a0Juurikassarka 1999\/2. Sokerijuurikkaan viljelyopas.<\/p>

\u00a0Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyss\u00e4. http:\/\/www.viljavuuspalvelu.fi\/index.php?id=2<\/a><\/p>

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Boori (B) kasvinravinteena Boori on t\u00e4rke\u00e4 hivenravinne sokerijuurikkaalle. Juurikas on ns. boorinsuosijakasvi, joka tarvitsee booria sokerien kuljetuksessa ja sen varastoinnissa. Boorilla on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s merkitys siementen it\u00e4misess\u00e4 ja juurten kasvussa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-775","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/775","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=775"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/775\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10207,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/775\/revisions\/10207"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=775"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=775"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=775"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}