{"id":777,"date":"2015-01-22T13:39:03","date_gmt":"2015-01-22T11:39:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sjt.fi\/?p=777"},"modified":"2022-02-15T10:02:59","modified_gmt":"2022-02-15T08:02:59","slug":"rauta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=777","title":{"rendered":"Rauta ja molybdeeni"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Rauta (Fe) ja molybdeeni (Mo)<\/h3>\n

Rauta ja molybdeeni ovat juurikkaalle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 hivenravinteita, ja maassa niit\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti sokerijuurikkaan kasvun kannalta. Kuitenkin raudan ja molybdeenin puutosta peltoviljelyss\u00e4 esiintyy eritt\u00e4in harvoin.<\/span><\/p>\n

Kasvi tarvitsee rautaa mm. lehtivihre\u00e4n valmistukseen ja valkuaisainesynteesiss\u00e4. Niill\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 merkitys tiettyjen entsyymien toiminnassa. Rauta on t\u00e4rke\u00e4 kasvin typpiaineenvaihdunnassa ja sen puute h\u00e4iritsee typen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kasvin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st\u00e4 raudasta l\u00e4hes 80 % on viherhiukkasissa. Molybdeenia taas<\/span> kasvit tarvitsevat typpisynteesiin ja typensitojabakteerit typensidonnassa (herne, h\u00e4rk\u00e4papu, apilat).<\/span><\/p>\n

Kasveissa <\/span>raudan <\/span>puutosoireet n\u00e4kyv\u00e4t lehdiss\u00e4 siten, ett\u00e4 lehtisuonten v\u00e4liset alueet ovat eritt\u00e4in vaaleita, mutta lehtisuonet pysyv\u00e4t vihrein\u00e4. Rauta liikkuu kasvissa huonosti, joten puutosoireet n\u00e4kyv\u00e4t ensin nuorissa lehdiss\u00e4. Kasvin onkin saatava rautaa koko kasvukauden ajan. Maassa rauta<\/span> esiintyy Fe<\/span>3+<\/sup>– ja Fe<\/span>2+<\/sup>-muodossa. Sit\u00e4 on maanesteess\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n, mutta kasvien juuret eritt\u00e4v\u00e4t orgaanisia yhdisteit\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t raudan liukoisuutta juurten l\u00e4hell\u00e4. Hyvin kalkitussa maassa kasvit k\u00e4rsiv\u00e4t enemm\u00e4n raudan puutteesta, koska raudan k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus alenee pH:n kohotessa yli 6.  Rauta sitoutuu mineraalien sis\u00e4rakenteisiin, mutta sielt\u00e4 se on vapautunut ja rautaa voi n\u00e4hd\u00e4 savikokkareiden pinnoilla ja kasvien juurten tekemiss\u00e4 kanavissa. Rautasaostumaa n\u00e4kee my\u00f6s salaojissa. Viljavuustutkimuksessa ei raudalle ole annettu viljavuusluokka-arvoja.<\/span><\/p>\n

Kasvi tarvitsee molybdeenia entsyymien toimintaan. Kasvissa<\/span> <\/span>molybdeenin<\/span> <\/span>puutosoireet muistuttavat typen puutosoireita, lehtien v\u00e4ri vaalenee ja lis\u00e4ksi lehtien reunat saattavat kierty\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in. <\/span>Molybdeeni esiintyy mineraaleissa ja molybdaatti ionina (MoO2-<\/sup>4<\/sub>), sitoutuneena rauta ja alumiinioksideihin tai orgaaniseen ainekseen. Molybdeenin liukoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy maan pH:n noustessa. Molybdeenin puutosta esiintyy happamassa maassa ja kun maan multavuus on matala.  Kasvit ottavat sen maanesteest\u00e4 molybdaatti anionina (MoO2-<\/sup>4<\/sub>).<\/p>\n

Taulukossa 1 on esitetty molybdeenin pitoisuudet eri viljavuusluokissa.<\/p>\n

\"molybdeeni\"<\/a>
<\/p>\n

Lannoitus<\/strong><\/p>\n

Sokerijuurikkaalla ei ole m\u00e4\u00e4ritetty raudan eik\u00e4 molybdeenin lannoitustarvetta. Juurikkaalle k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t NPK- lannoitteet eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 n\u00e4it\u00e4 hivenravinteita.<\/p>\n


<\/span><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/span>
<\/p>\n

 Draycott, P. A.  & Christenson, D. R. Nutrient for sugar beet production. Soil-plant relationship. Micronutrients of trace elements. 94-96<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rauta (Fe) ja molybdeeni (Mo) Rauta ja molybdeeni ovat juurikkaalle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 hivenravinteita, ja maassa niit\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti sokerijuurikkaan kasvun kannalta. Kuitenkin raudan ja molybdeenin puutosta peltoviljelyss\u00e4 esiintyy eritt\u00e4in harvoin. Kasvi […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-777","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/777","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=777"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/777\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4883,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/777\/revisions\/4883"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=777"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=777"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=777"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}