{"id":779,"date":"2015-01-22T13:39:56","date_gmt":"2015-01-22T11:39:56","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sjt.fi\/?p=779"},"modified":"2022-02-01T10:09:37","modified_gmt":"2022-02-01T08:09:37","slug":"rikki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=779","title":{"rendered":"Rikki"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Rikin merkitys kasville<\/span><\/h3>

Rikki on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kasvinravinne, jota kasvit tarvitsevat valkuaisaineiden, entsyymien ja lehtivihre\u00e4n muodostamisessa. Valkuaisaineet rakentuvat aminohapoista, joista monen rakenneosana rikki toimii.<\/p>

Kasvissa rikin puutosoireita on melko vaikea tunnistaa, ellei rikin puutos ole suuri. Koska rikki liikkuu huonosti vanhoista kasvinosista nuoriin, puutosoireet n\u00e4kyv\u00e4t ensin nuorissa lehdiss\u00e4, joiden v\u00e4ri j\u00e4\u00e4 normaalia vaaleammaksi. Lehtien lehtivihre\u00e4pitoisuuden aleneminen johtaa\u00a0 yhteytt\u00e4mistehokkuuden heikkenemiseen. Kasvien kasvu hidastuu ja sadontuottokyky alenee. Rikin ja typen puutosoireet voidaan sekoittaa toisiinsa, sill\u00e4 molemmilla puutosoireet ilmenev\u00e4t lehtien v\u00e4rin vaalenemisena. Toisin kuin rikin kohdalla, typen puutos n\u00e4kyy ensin kasvin vanhoissa lehdiss\u00e4.<\/p>

Juurikas ei tarvitse rikki\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin \u00f6ljykasvit ja viljat, joiden siemenet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t rikkipitoisia aminohappoja. Sokerijuurikas varastoi sakkaroosia, joka ei sis\u00e4ll\u00e4 rikki\u00e4.<\/p>

Kasvin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 rikkipitoisuus lasketaan kuiva-ainesadon ja rikkipitoisuuden perusteella. SjT:n tutkimusten mukaan hehtaarin juurikassato (40 tn\/ha) + naattisato (39 tn\/ha) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 noin 30 kg rikki\u00e4, josta juuren osuus on noin 10 kg ja naatin noin 20 kg rikki\u00e4. Juuri- ja naattisatojen vaihteluun vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten erilaiset vuosittaiset kasvuolot ja peltolohkojen viljavuus. Peltoon kynnetyn naatin mukana maahan palautuu melko runsaasti orgaanisessa muodossa olevaa rikki\u00e4.<\/p>

Rikki maassa<\/h3>

Kasvi ottaa rikin maasta sulfaatti-ioneina (SO4<\/sub>2-<\/sup>). Lannoitteissa rikki on sulfaattimuodossa ja siten kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoisessa muodossa. Rikki\u00e4 on maassa my\u00f6s huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 orgaaniseen ainekseen sitoutuneena, josta se vapautuu melko hitaasti. Multavilla mailla kasveilla ilmenee harvemmin rikin puutetta. Sulfaatti pid\u00e4ttyy melko tiukasti raudan ja alumiinin oksideihin. Kalkitus lis\u00e4\u00e4 rikin huuhtoutumista.<\/p>

Juurikkaan on todettu pystyv\u00e4n tehokkaasti ottamaan rikki\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n maasta ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n orgaanisesta aineksesta vapautuvan rikin. Erityisesti karkeilla kivenn\u00e4ismailla, rikki\u00e4 huuhtoutuu helposti (keskim\u00e4\u00e4rin 10 kg\/ha), koska ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t niukasti eloper\u00e4ist\u00e4 ainesta. Tiivistyneess\u00e4 maassa kasvi ei pysty kasvattamaan laajaa juuristoa ja rikin puutosoireet tulevat selv\u00e4sti esille.<\/p>

Lannoitus<\/h3>

Sokerijuurikkaan lannoitustarve pohjautuu kasvin tarpeeseen. Juurikkaalla ei ole suositusta rikin tarpeesta, kuten on viljoille, \u00f6ljykasveille, nurmelle, palkokasveille ja perunalle.<\/p>

Lannoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4n suunnittelussa huomioidaan maan ravinnereservit, esikasvi ja karjanlannanm\u00e4\u00e4r\u00e4. Maan kasvukunnosta riippuen voidaan lannoitukseen tehd\u00e4 korjauksia. Rikin kohdalla ymp\u00e4rist\u00f6tuenehdot eiv\u00e4t suoraan rajoita sen vuosittaista k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>

Koska teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat pienentyneet, on ilman kautta tuleva rikkilaskeuma v\u00e4hentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti. Arviolta sen osuus maahan tulevasta rikist\u00e4 on en\u00e4\u00e4 noin 2 kg\/ha vuodessa. Rikki\u00e4 poistuu huuhtoutumalla noin 10 kg\/ha vuodessa riippuen maalajista. Lannoitteissa rikkipitoisuus on 2-6 %. Jos lannoitteen levitysm\u00e4\u00e4r\u00e4 on esim. 650 kg\/ha ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rikki\u00e4 2 %, tulee lannoitteessa 13 kg rikki\u00e4\/ha. Kasvukauden aikana orgaanista rikki\u00e4 vapautuu noin 5-10 kg\/ha. T\u00e4ll\u00f6in juurikkaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n j\u00e4\u00e4v\u00e4n rikin osuus on noin 10-15 kg\/ha, joka vastaa juurikkaan rikin tarvetta, jos viljavuusluokka on huono.<\/p>

Ulkomaisten tutkimustulosten mukaan rikkilannoituksella (0, 20 ja 40 kg rikki\u00e4\/ha) ei ollut vaikutusta juurikkaan sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sokeripitoisuuteen (Hoffmann ym. 2004), kun maan rikkipitoisuus oli hyv\u00e4. Sit\u00e4 vastoin astiakokeessa, jossa maa rikkipitoisuus oli eritt\u00e4in alhainen, saatiin juurikkaalla huomattava sadon ja sokeripitoisuuden lis\u00e4ys.<\/p>

Viljavuusanalyysi\u00e4 tutkimalla saa varmimmin selville, onko juurikasmaan rikkipitoisuus riitt\u00e4v\u00e4. Taulukossa 1 on esitetty eri viljavuusluokkien rikkipitoisuudet ilman maalajiluokittelua.<\/p>

\u00a0<\/strong>Taulukko 1. Eri viljavuusluokkien rikkipitoisuudet (mg\/l maata) kaikilla maalajeilla.<\/p>

\"Rikki\"<\/a><\/p>

L\u00e4hteet:<\/p>

Draycott, A. P. & Christenson, D. R. 2003. Phosphorus and Sulphur. Teoksessa: Nutrients for Sugar Beet Production.<\/p>

\u00a0Hoffmann, C., Stockfisch, N. & Koch, H-J. 2004. Influence of sulphur supply on yield and quality of sugar beet (Beta vulgaris L.) \u2013determination of a threshold value. European Journal of Agronomy 21: 69-80.<\/p>

\u00a0Juurikassarka 1999\/2. Sokerijuurikkaan viljelyopas<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rikin merkitys kasville Rikki on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kasvinravinne, jota kasvit tarvitsevat valkuaisaineiden, entsyymien ja lehtivihre\u00e4n muodostamisessa. Valkuaisaineet rakentuvat aminohapoista, joista monen rakenneosana rikki toimii. Kasvissa rikin puutosoireita on melko vaikea tunnistaa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-779","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/779","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=779"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/779\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4835,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/779\/revisions\/4835"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=779"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=779"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=779"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}