{"id":781,"date":"2015-01-22T13:40:57","date_gmt":"2015-01-22T11:40:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sjt.fi\/?p=781"},"modified":"2022-02-01T16:14:52","modified_gmt":"2022-02-01T14:14:52","slug":"mangaani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=781","title":{"rendered":"Mangaani"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Mangaanin merkitys kasvissa<\/h3>\n

 Sokerijuurikkaalla esiintyy mangaanin puutosta, koska sit\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n hyvin kalkituilla mailla. Vaikka maassa on melko runsaat mangaanireservit, ongelmana kasvin kannalta on liukoisen, kasville k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen mangaanin m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kun maan pH on yli 6.5, mangaanin liukoisuus huononee maassa. Juurikas tarvitsee mangaania muita viljelykasveja runsaammin. Jos juurikkaalla ei ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti mangaania, sen puute h\u00e4iritsee kasvin yhteytt\u00e4mist\u00e4 ja vaikuttaa siten kasvin kasvuun ja alentaa sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja laatua.<\/p>\n

Mangaanikoe tuloksia SjT:n kokeissa vuosina 2014-2016<\/a><\/p>\n

Mangaani on kasveille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n hivenravinne. T\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 mangaanilla on yhteytt\u00e4misess\u00e4, jossa se osallistuu veden hajotukseen. Vedest\u00e4 vapautuvat vety ja elektronit siirtyv\u00e4t kasvin k\u00e4ytett\u00e4viksi. Happi vapautuu kasvin ulkopuolelle. Mangaania tarvitaan kasvissa entsyymien aktivoijana. Kasveissa entsyymit toimivat mm. hiilihydraattien valmistuksessa. Hiilihydraatit rakentuvat glukoosi- ja fruktoosiyksik\u00f6ist\u00e4, joiden rakentamisessa tarvitaan mangaania.<\/span>
<\/p>\n

Koska mangaani liikkuu kasvissa huonosti, sen puutosoireet n\u00e4kyv\u00e4t ensimm\u00e4isin\u00e4 nuorissa juurikkaan lehdiss\u00e4. Lehtisuonten v\u00e4liin ilmestyy alkukes\u00e4ll\u00e4 vaaleita laikkuja. Kovassa puutoksessa kasvin lehdet voivat muuttua kokonaan vaaleiksi eik\u00e4 kasville j\u00e4\u00e4 vihreit\u00e4, yhteytt\u00e4miskykyisi\u00e4 lehti\u00e4. Lehtien vaaleneminen johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 lehtivihre\u00e4n muodostuminen h\u00e4iriintyy mangaanin puutoksesta k\u00e4rsivill\u00e4 kasveilla. Lehtien vaaleneminen muistuttaa magnesiumin puutosoireita, mutta magnesiumin puutos n\u00e4kyy ensin vanhoissa lehdiss\u00e4 ja ajoittuu loppukes\u00e4\u00e4n. Mangaaninpuutosoireet voivat ilmet\u00e4 my\u00f6s kasvustossa siten, ett\u00e4 juurikkaan lehdet nousevat pystyyn.<\/p>\n

Kasvin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 mangaanin m\u00e4\u00e4r\u00e4 lasketaan kuiva-ainesadon ja magnesiumpitoisuuden perusteella. Hehtaarin juurikassato (40 tn\/ha) + naattisato (39 tn\/ha) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 noin 0,570 kg mangaania, josta juuren osuus on 0,350 kg ja naatin 0,220 kg mangaania. Juuri- ja naattisatojen vaihteluun vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten erilaiset kasvuolot, peltolohkojen viljavuus ja annettu lannoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Mangaani maassa<\/h3>\n

Koska mangaani liikkuu maassa huonosti, juurten on kasvettava mangaanin luokse. Siksi nuoret kasvit, joiden juuret eiv\u00e4t viel\u00e4 ole kehittyneet laajoiksi, k\u00e4rsiv\u00e4t mangaanin puutoksesta enemm\u00e4n kuin vanhemmat kasvit.<\/p>\n

Kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen mangaani on kahdenarvoisena kationina (Mn2+<\/sup>). Maassa on yleens\u00e4 melko suuret mangaanireservit, mutta liukoisen mangaanin osuus on hyvin pieni, vain muutamia prosentteja. Suurin osa on liukenemattomana mangaanioksidina (MnO2<\/sub>) ja -hydroksidina Mn(OH)2<\/sub>. Kun maan pH on yli 5.8 vuorovaikutus rauta-alumiinioksidien ja \u2013hydroksidien kanssa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mangaanin liukoisuutta maassa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mangaanin saatavuutta voidaan parantaa parhaiten s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4 sen liukoisuutta maassa. Jos maan pH on korkea, juurikas pystyy ottamaan mangaania vain happamasta lannoiterakeesta tai jos mangaania annetaan lehtilannoituksena. Mangaani muuttuu kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseksi vasta, kun mangaania vapautuu liukoiseen muotoon maanesteeseen edell\u00e4 mainituista yhdisteist\u00e4. Juuren eritteet pystyv\u00e4t jonkin verran liuottamaan sitoutunutta mangaania. Mangaanin liukoisuus kasvaa maan happamuuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4, joka taas ei ole juurikkaan pH-vaatimuksen kannassa samansuuntainen. Kun pH on niinkin alhainen kuin alle 5, mangaanin liukoisuus voi nousta haitallisen korkeaksi.<\/p>\n

 Maan korkea multavuus ja alhainen savespitoisuus heikent\u00e4v\u00e4t mangaanin saantia, koska mangaanin hapettuminen lis\u00e4\u00e4ntyy n\u00e4iss\u00e4 oloissa. S\u00e4\u00e4olot vaikuttavat my\u00f6s mangaanin saantiin. Alkukes\u00e4ll\u00e4 maan ollessa kylm\u00e4 ja m\u00e4rk\u00e4 mangaanin puutosta saattaa esiinty\u00e4 tavallista enemm\u00e4n, koska juurten kasvu ja ravinteiden otto on t\u00e4ll\u00f6in hitaampaa. Maan l\u00e4mmetty\u00e4 kasvien mangaanin oton palautuminen on aluksi hidasta ja kasvit saattavat k\u00e4rsi\u00e4 mangaanin puutoksesta. Jos maa on kuivaa pidemm\u00e4n aikaa, liukoinen mangaani hapettuu nopeasti maassa vaikealiukoiseen muotoon ja nuorissa kasveissa on havaittavissa lievi\u00e4 puutosoireita. Mangaani muuttuu takaisin kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseen muotoon maan kosteuden noustessa.<\/p>\n

Lannoitus<\/h3>\n

Jos maan pH on yli 6, lannoitteen mangaani muuttuu v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaan muotoon. Sama on erillisen rakeisen mangaaniravinteen (Mn 5 %, N 10 %) kohdalla, joka mullataan maahan muokkaamalla tai sijoittamalla kylv\u00f6lannoituksen yhteydess\u00e4. Mangaaniravinteen k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 100\u2013200 kg\/ha ja vaikutusaika on 2\u20133 vuotta. Mangaani voidaan my\u00f6s antaa lehtilannoitteena, jolloin mangaani on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kasvin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Jos puutosoireita on havaittavissa kasvustossa tai mangaanin puutosta esiintyy tavallisesti lohkolla, saadaan puutos korjattua lehtilannoituksella. Ruiskutuksiin joudutaan turvautumaan my\u00f6s silloin, kun alkukes\u00e4 on ollut kuivaa. Mangaanin lis\u00e4lannoitukseen on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 Yara Vita Mantrac Pro (Mn 500 g\/l, N 69 g\/l), joka korvaa aikaisemman mangaanisulfaatin. YaraVita Mantrac Pro:n k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 1\u20132 l\/ha 4\u20136 lehtiasteella, vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 on 200 l\/ha. Jos mangaanin puutos on kohtalainen tai kova ja puutosoireita ilmenee viel\u00e4, toinen ruiskutus tehd\u00e4\u00e4n 10\u201314 p\u00e4iv\u00e4n kuluttua.<\/p>\n

 Mangaanipitoisuus kannattaa m\u00e4\u00e4ritytt\u00e4\u00e4 juurikaslohkolta tavallisen viljavuustutkimuksen yhteydess\u00e4. Viljavuustutkimuksessa mangaani uutetaan maasta happamalla ammonium-asetaatti-EDTA -liuoksella. T\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 saadaan uutettua maan kokonaismangaani.  Analyysitulos ei anna aivan oikeaa kuvaa juurikkaan mangaanin saannista, sill\u00e4 uuttomenetelm\u00e4ss\u00e4 saadaan uutettua kaikki maassa oleva mangaani liukoiseen muotoon. Mittaustulos kerrotaan niin sanotulla pH:n muuntokertoimella, joka ottaa huomioon maan\u00e4ytteen pH:n. Kun maan pH on yli 6,3, pH-muuntokerroin ei en\u00e4\u00e4 vaikuta mangaanipitoisuuteen. Jos mangaanin pitoisuus lohkolla viljavuustutkimuksen mukaan on alle tyydytt\u00e4v\u00e4n tason ja pH on korkea, mangaanin lis\u00e4lannoituksesta kannattaa huolehtia ja huomioida juurikkaan mangaanin tarve ennakkotoimenpiteen\u00e4 ennen puutosoireiden ilmaantumista.<\/p>\n

 Mangaanilannoitus annetaan juurikkaan tarpeeseen ja maan viljavuusluokkaan perustuen. Sokerijuurikas tarvitsee mangaania kasvukauden aikana noin 20 kg\/ha. Kun maan mangaanipitoisuus (mg\/l) tiedet\u00e4\u00e4n, juurikkaan mangaanin m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka on annettava lannoitteena (kg\/ha) voidaan laskea seuraavan kaavan avulla: 400\/(Mn mg\/l + 11,1) \u2013 10,9.<\/p>\n

 Esimerkki 1: Pellon maalaji on runsasmultainen hietasavi, pH on 6,6 ja pellon pH-korjattu mangaanipitoisuus on 6,0 mg\/l<\/strong> (huononlainen). Laskukaavaan sijoitettuna voidaan laskea juurikkaan mangaanilannoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4: 400\/(6,0 mg\/l<\/strong> + 11,1) \u2013 10,9 = 12,5 kg\/ha. Maasta vapautuvan mangaanin m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulisi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa olla 7.5 kg\/ha.<\/p>\n

 Esimerkki 2: Pellon maalaji on multava hiue, pH on 6,5 ja pellon pH-korjattu mangaanipitoisuus on 24,5 mg\/l<\/strong> (v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4). Laskukaavaan sijoitettuna voidaan laskea juurikkaan mangaanilannoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4: 400\/(24,5 mg\/l<\/strong> + 11,1) \u2013 10,9 = 0,336 kg\/ha. Maasta vapautuvan mangaanin m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulisi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa olla 19.6 kg\/ha.<\/p>\n

 Laskukaavan perusteella maan mangaanipitoisuuden ollessa tyydytt\u00e4v\u00e4 tai sit\u00e4 parempi ei mangaanilannoitusta en\u00e4\u00e4 tarvittaisi. Puutosoireita ilmenee herk\u00e4sti tyydytt\u00e4viss\u00e4kin viljavuusluokissa, koska mangaani sitoutuu tiukasti maahan liukenemattomaan muotoon, silloin kun pellot ovat muuten hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa ja pH on yli 6,5.<\/p>\n

 <\/strong>Taulukossa 1 on esitetty ilman maalajijaottelua mangaanipitoisuudet viljavuusluokittain.  Mangaanipitoisuus on tarkennettu ottamalla huomioon maan happamuus.<\/p>\n

 Taulukko 1.<\/strong> Kaikkien maalajien eri viljavuusluokkien mangaanipitoisuudet (mg\/l maata).<\/p>\n

\"Mangaani\"<\/a><\/p>\n

 L\u00e4hteet:<\/p>\n

 Draycott, P. A. & Christensen D. R. 2003. Nutrients of Sugar Beet Production. Soil-plant relationship. Micronutrients or trace elements. p. 80-106.<\/p>\n

Juurikassarka 1999\/2. Sokerijuurikkaan viljelyopas.<\/p>\n

 <\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mangaanin merkitys kasvissa  Sokerijuurikkaalla esiintyy mangaanin puutosta, koska sit\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n hyvin kalkituilla mailla. Vaikka maassa on melko runsaat mangaanireservit, ongelmana kasvin kannalta on liukoisen, kasville k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen mangaanin m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kun maan […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-781","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/781","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=781"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/781\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4858,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/781\/revisions\/4858"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=781"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=781"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=781"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}