{"id":783,"date":"2015-01-22T13:42:09","date_gmt":"2015-01-22T11:42:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sjt.fi\/?p=783"},"modified":"2022-01-31T17:06:40","modified_gmt":"2022-01-31T15:06:40","slug":"kalsium","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=783","title":{"rendered":"Kalsium"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kalsiumin merkitys kasville<\/span><\/h3>\n
Kalsium ei lis\u00e4\u00e4 juurikkaan satoa ja sokeripitoisuutta merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n uusien solujen jakaantumisessa ja soluseinien rakennusaineena. <\/em>Ainostaan juurten kasvava k\u00e4rkisolukko kykenee ottamaan kalsiumia maanesteest\u00e4. Sen vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maassa on riitt\u00e4v\u00e4sti kalsiumia, kasvin juuristo on terve eik\u00e4 juurten kasvua rajoita maan kunto eik\u00e4 kuivuus.   <\/em>
<\/div>\n

<\/div>\n

Kalsiumia tarvitaan etenkin kasvupisteiss\u00e4, joita on versojen k\u00e4rjiss\u00e4 ja juurissa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kalsium on t\u00e4rke\u00e4 ravinne uusien solujen jakaantumisessa ja kasvussa.  Lis\u00e4ksi kalsiumia tarvitaan soluseinien rakennusosana, solukalvojen toiminnan s\u00e4\u00e4telyss\u00e4 sek\u00e4 entsyymien aktivoinnissa. Kalsiumin toimii lis\u00e4ksi mm. kasvin vesitalouden- sek\u00e4 sokeriaineenvaihdunnan s\u00e4\u00e4telyss\u00e4.<\/p>\n

Kalsium ei siirry vanhoista kasvinosista nuorempiin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kalsiumin jatkuva saanti on kasvin kasvulle ja kehitykselle t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kalsiumin puutos n\u00e4kyy ensin nuorissa lehdiss\u00e4, joiden koko j\u00e4\u00e4 pieneksi ja k\u00e4rkiosat mustuvat ja voivat my\u00f6s koukistua alasp\u00e4in. Uusien lehtien reunat kiertyv\u00e4t yl\u00f6sp\u00e4in ja ne muuttuvat my\u00f6hemmin tumman ruskeiksi. Lehdiss\u00e4 voi esiinty\u00e4 my\u00f6s keltaisia laikkuja. Puutosoireet n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s juuriston heikkona kehityksen\u00e4. Kalsiumin puutos on juurikkailla harvinaista, koska kalsiumia lis\u00e4t\u00e4\u00e4n maahan kalkituksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Maan korkean kalsiumpitoisuuden on todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n Aphanomyces<\/em>-sienen aiheuttamaa varhaiskev\u00e4\u00e4n taimipoltetta juurikkaalla. T\u00e4m\u00e4 on yhteydess\u00e4 siihen, ett\u00e4 taimipoltetta esiintyy v\u00e4hemm\u00e4n hyvin kalkituissa juurikasmaissa.<\/p>\n

Kalsium maassa<\/h3>\n

Kalsium on maan m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti t\u00e4rkein vaihtuva kationi. Se sitoutuu maahiukkasten kationinvaihto pinnoille ja vaihtuu sielt\u00e4 kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n maanesteeseen. Maan rakenteeseen se vaikuttaa siten, ett\u00e4 se toimii siltana maahiukkasten v\u00e4lill\u00e4 parantaen maan mururakennetta. Kasvi ottaa kalsiumin kahdenarvoisena kationina (Ca2+<\/sup>) maanesteest\u00e4. Kalsiumin otto ei ole kasveilla kovin tehokasta, sill\u00e4 vain juurten nuoret k\u00e4rkiosat kykenev\u00e4t ottamaan sit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kalsiumia tulee olla juurten saatavilla enemm\u00e4n kuin kasvi t\u00e4t\u00e4 ravinnetta tarvitsee. Jos juurten kasvu pys\u00e4htyy esim. kuivuuden takia, kasvi k\u00e4rsii kalsiumin puutteesta. Maanesteess\u00e4 on noin kymmenen kertaa enemm\u00e4n kalsiumia kuin kaliumia. Silti juurikkaan kaliumpitoisuus on kolme kertaa suurempi verrattuna kalsiumiin. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kasvi ottaa kalsiumia vain juurten nuorilla k\u00e4rkiosilla, kun taas kaliumia se ottaa koko juuristolla.<\/span><\/p>\n

Suomen viljelymaat ovat luonnostaan happamia ja v\u00e4h\u00e4kalsiumisia, koska Suomessa esiintyy luontaisesti v\u00e4h\u00e4n kalkkikive\u00e4. Suomen maaper\u00e4n happamuuteen on my\u00f6s muita syit\u00e4 esimerkiksi korkea sadanta, joka edesauttaa kationien huuhtoutumista pois. Kalkkimaita esiintyykin runsaammin Keski-Euroopassa ja siell\u00e4 peltomaan pH voikin olla yli 7. Toisaalta kalkkikiven ohella maassa voi olla my\u00f6s muista l\u00e4hteist\u00e4 per\u00e4isin olevaa, maa-ainekseen sitoutunutta orgaanista ja ep\u00e4orgaanista kalsiumia. Esimerkiksi kasvij\u00e4tteiden mukana maahan tulee eloper\u00e4ist\u00e4 kalsiumia, joka on on kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoista. <\/span><\/p>\n

Kalkkipitoisilla maatalouskalkeilla on maan pH:n noston lis\u00e4ksi merkityst\u00e4 my\u00f6s kalsiumlannoitteena. Kalkituksen p\u00e4\u00e4tarkoitus on neutraloida maan happamuutta, sill\u00e4 maan happamuus rajoittaa kasvin kasvua vaikuttamalla l\u00e4hes kaikkien ravinteiden saatavuuteen. Kalkitus perustuu siihen, ett\u00e4 k<\/span>alkitusaineen anioni esimerkiksi hydroksidi (OH-) tai karbonaatti (CO32-) neutraloi maan happamuutta, kun taas sen kationi kuten Ca2+ toimii kasviravinteena ja vaihtaa my\u00f6s happamia kationeja pois KVK- paikoilta. <\/span>Kalkitusaineet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kalsiumia yleens\u00e4 17-35 %:a kalkkituotteesta riippuen. Esim. puristekalkki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 noin 32 % ja magnesiumpitoinen kalkkikivijauhe 28 % kalsiumia. Biotiitti muodostuu silikaattimineraaleista ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kalsiumia 7%:a. Kipsi (kalsiumsulfaatti) ei vaikuta maan pH:n, mutta se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kalsiumia 23 %.<\/span><\/p>\n

Juurikaspeltojen kalkitustarve on suurempi kuin muilla viljelykasveilla, ja kalkitusaineista tulee runsaasti kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoista kalsiumia. Juurikasmaista poistuu runsaasti kalsiumia korjatun sadon mukana. Karkeilla kivenn\u00e4ismailla kalsium huuhtoutuu helposti, koska niiden kyky pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 ravinteita on heikko. N\u00e4ill\u00e4 mailla saattaa pH olla hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla, mutta kalsiumpitoisuus alhainen. Karkeilla kivenn\u00e4ismailla kalsiumlis\u00e4yksest\u00e4 kannattaa huolehtia muutaman vuoden v\u00e4lein yll\u00e4pitokalkituksella.<\/p>\n

Lannoitus<\/span><\/h3>\n

Sokerijuurikkaan lannoitustarve pohjautuu kasvin tarpeeseen. Lannoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4n suunnittelussa huomioidaan maan ravinnereservit, esikasvi ja karjanlannanm\u00e4\u00e4r\u00e4. Maan kasvukunnosta riippuen voidaan lannoitukseen tehd\u00e4 korjauksia.<\/p>\n

Kalsiumin kohdalla ymp\u00e4rist\u00f6tuenehdot eiv\u00e4t suoraan rajoita sen vuosittaista k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kalsiumilla ei ole laskennallista lannoitussuositusm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuten on typell\u00e4, fosforilla, kaliumilla ja natriumilla. Juurikkaan sato (40 tn\/ha) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 kalsiumia noin 72 kg. Kalsiumia on keskim\u00e4\u00e4rin 25 kg\/ha juuressa ja 47 kg\/ha naatissa. Peltoon kynnetyn naatin mukana maahan palautuu melko runsaasti kalsiumia.<\/p>\n

Karkeilla l\u00e4p\u00e4isevill\u00e4 juurikasmailla on syyt\u00e4 huolehtia s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kalkituksesta ja erityisesti on huolehdittava kalkituksesta silloin, jos peltoa sadetetaan.<\/p>\n

Viljavuusanalyysi\u00e4 tutkimalla saa varmimmin selville, onko juurikasmaan kalsiuminpitoisuus riitt\u00e4v\u00e4. Taulukossa 1 on  esitetty eri viljavuusluokkien kalsiumpitoisuudet savimaalla, karkeilla kivenn\u00e4ismailla ja eloper\u00e4isill\u00e4 mailla.<\/p>\n

 <\/strong><\/p>\n

 <\/strong>Taulukko 1.<\/strong> Savimaiden, karkeiden kivenn\u00e4ismaiden ja eloper\u00e4isten maiden viljavuusluokkien kalsiumpitoisuudet (mg\/l maata).<\/span><\/p>\n

\"Kalsium\"<\/a><\/p>\n


<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Draycott, A. P. & Christenson, D. R. 2003. Nutrients for Sugar Beet Production. Soil-plant relationships. Calsium and magnesium. pp. 67-79.<\/p>\n

Jaakkola, A. 1996. Kasvinravitsemus. Toim. Heinonen, R., Hartikainen, H. Aura, E. Jaakkola, A., Kemppainen E. Maa, viljely ja ymp\u00e4rist\u00f6. s. 173-254.<\/p>\n

Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyss\u00e4. 2008. Analyysitulosten tulkinta.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kalsiumin merkitys kasville Kalsium ei lis\u00e4\u00e4 juurikkaan satoa ja sokeripitoisuutta merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n uusien solujen jakaantumisessa ja soluseinien rakennusaineena. Ainostaan juurten kasvava k\u00e4rkisolukko kykenee ottamaan kalsiumia maanesteest\u00e4. Sen vuoksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-783","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/783","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=783"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/783\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4828,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/783\/revisions\/4828"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=783"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=783"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=783"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}