{"id":785,"date":"2015-01-22T13:43:02","date_gmt":"2015-01-22T11:43:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sjt.fi\/?p=785"},"modified":"2022-02-01T11:42:14","modified_gmt":"2022-02-01T09:42:14","slug":"magnesium","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sjt.fi\/?p=785","title":{"rendered":"Magnesium"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Magnesiumin merkitys kasville<\/span>
<\/h2>\n
Magnesiumin merkitt\u00e4vin teht\u00e4v\u00e4 on kasvin yhteytt\u00e4misess\u00e4. Puutos h\u00e4iritsee yhteytt\u00e4mist\u00e4 ja lehtivihre\u00e4n muodostumista. Magnesiumin puutteessa kasvin kasvu hidastuu ja juurikkaan sokeripitoisuus laskee. Juurikas tarvitset magnesiumia runsaammin kuin viljat.
<\/div>\n

<\/div>\n

Magnesiumilla on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 yhteytt\u00e4misess\u00e4, sill\u00e4 se on klorofyllin eli lehtivihre\u00e4molekyylin keskusatomi. Lehtivihre\u00e4 sitoo auringon valoenergian. Magnesiumilla on keskeinen teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s entsyymitoiminnan  aktivaattorina ja energiansiirrossa. Magnesium s\u00e4\u00e4telee kaliumin ja kalsiumin ohella kasvin vesitaloutta s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4 solujen osmoottista painetta. Lis\u00e4ksi magnesium edist\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4mistuotteiden siirtymist\u00e4 naatista juuriosaan.<\/p>\n

SjT:n kokeissa vv. 1986-88 tutkittiin magnesiumlannoitusta juurikkaalla hyvin kalkitulla pellolla magnesiumluvun ollessa huono. Tulosten perusteella magnesiumlannoitus lis\u00e4si juurisatoa merkitsev\u00e4sti ja nosti sokeripitoisuutta sek\u00e4 lis\u00e4si merkitsev\u00e4sti sokerisaantoa.<\/p>\n

Ravinteena magnesium liikkuu kasvissa helposti nuoriin, kasvaviin lehtiin ja siksi puutosoireet ilmaantuvat ensimm\u00e4iseksi vanhoihin lehtiin. Puutosoireet havaitaan lehdiss\u00e4 loppukes\u00e4st\u00e4. Magnesiumin puutteessa muodostuu lehtisuonten v\u00e4liin kalpeankeltaisia alueita. Jos puute on ankara vain lehtisuonet j\u00e4\u00e4v\u00e4t vihreiksi. My\u00f6hemmin lehtien reunat tummuvat ja kuolevat. Juurikkaan lehtien reunat voivat nousta my\u00f6s yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n

Kasvin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 magnesiumin m\u00e4\u00e4r\u00e4 lasketaan kuiva-ainesadon ja magnesiumpitoisuuden perusteella. Hehtaarin juurikassato (40 tn\/ha) + naattisato (39 tn\/ha) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 30 kg magnesiumia, josta juuren osuus on 12 kg ja naatin 18 kg magnesiumia. Juuri- ja naattisatojen vaihteluun vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten erilaiset kasvuolot, peltolohkojen viljavuus ja annettu lannoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Draycott: juurikkaassa on noin 50 kg magnesiumia, 25 kg juuressa ja 25 kg naatissa.<\/p>\n

Magnesium maassa<\/h3>\n

Kasvi ottaa magnesiumia kahdenarvoisena Mg+2<\/sup>-kationina. Magnesium on vaihtuvassa muodossa sitoutuneena maan orgaaniseen ainekseen ja savimailla maahiukkasten pinnoille tai saatavilla maanesteess\u00e4. Sitoutuminen rajoittaa magnesiumin huuhtoutumista. Magnesiumia on savimaissa runsaasti kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoisessa muodossa. Magnesiumin puutetta esiintyy helpommin hie<\/span>kka-, hieta-, multa-, turve- ja joskus my\u00f6s liejusavilla ja erityisesti jos pohjamaa on hiekkainen. N\u00e4iden maalajien  luontaiset magnesiumvarat ovat huomattavasti niukemmat kuin savimaiden ja niist\u00e4 magnesium my\u00f6s huuhtoutuu herkemmin. Peltomaasta huuhtoutuu magnesiumia noin 15-20 kg\/ha vuodessa. Siksi kevyill\u00e4 mailla kannattaa tarkkailla maan magnesiumlukua, sill\u00e4<\/span><\/p>\n

Runsaalla kalium- ja natriumlannoituksella on taipumus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvin magnesiumin ottoa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kalium, natrium ja magnesium kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n kasvin ravinteidenotosta. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa kasvi voi k\u00e4rsi\u00e4 magnesiumin puutteesta, vaikka maassa olisikin magnesiumia kasvin tarpeeseen n\u00e4hden tyydytt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Lannoitus<\/h3>\n

Sokerijuurikkaan lannoitustarve pohjautuu kasvin tarpeeseen. Lannoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4n suunnittelussa huomioidaan maan ravinnereservit, esikasvi ja karjanlannanm\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 maan kasvukunnosta riippuen voidaan lannoitukseen tehd\u00e4 korjauksia.<\/p>\n

Laskennallista lannoitussuositusm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, kuten typell\u00e4, fosforilla, kaliumilla ja natriumilla on, ei magnesiumlannoituksen suunnittelussa ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Magnesiumin lannoitustarve esiintyy silloin, kun maassa on liian v\u00e4h\u00e4n magnesiumia juurikkaan tarpeeseen n\u00e4hden. Juurikas ottaa magnesiumia 20-30 kg\/ha\/ v. ja lis\u00e4ksi sit\u00e4 huuhtoutuu maasta l\u00e4hes saman verran. Magnesiumia tarvitsee antaa juurikkaalle vuosittain, jos maan magnesiumpitoisuus on alle 100 mg\/l maata.<\/span><\/p>\n

Maan magnesiumpitoisuutta voidaan parantaa kalkituksella, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n magnesiumpitoisia kalkitusaineita. Jos maan magnesiumluku on pienempi kuin 100, kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 magnesiumpitoisia kalkitusaineita, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t hidasliukoista magnesiumia 3-12 %:a. Jos hyvin kalkitussa maassa on magnesiumluku on alhainen, on syyt\u00e4 turvata juurikkaan riitt\u00e4v\u00e4 magnesiumin saanti magnesiumlannoituksella levitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Magnesiumravinnetta (Mg 15 %) maan viljavuusluokasta riippuen 200-400 kg\/ha kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennen kev\u00e4tmuokkausta. Vastaavassa muodossa sit\u00e4 on jonkin verran useissa NPK-lannoitteissa (ei kaikilla valmistajilla). Magnesiumravinteessa ja lannoitteissa magnesium helppoliukoisena magnesiumsulfaattina.<\/p>\n

Juurikas tarvitsee my\u00f6s hyvin kalkituilla mailla magnesiumlannoitusta, jos pellon magnesiumluku on viljavuusluokassa huono-tyydytt\u00e4v\u00e4. Magnesiumlannoitustarve on t\u00e4ll\u00f6in 60-20 kg\/ha vuodessa (Taulukko 1). Viljavuusanalyysi\u00e4 tutkimalla saa varmimmin selville magnesiumin lannoitustarpeen. Niukasti magnesiumia sis\u00e4lt\u00e4vill\u00e4 lohkoilla sokerijuurikkaan magnesiumlannoituksesta ei kannata tinki\u00e4, sill\u00e4 maan luontaiset magnesiumvarat eiv\u00e4t riit\u00e4 tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sokerijuurikkaan runsasta magnesiumin tarvetta. N\u00e4in on erityisesti karkeimmilla maalajeilla ja eloper\u00e4isill\u00e4 mailla. Magnesiumlannoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 viljavuusanalyysin osoittamalla tasolla ja levitt\u00e4\u00e4 magnesiumia kasvin tarvitsema m\u00e4\u00e4r\u00e4. Magnesiumin kohdalla ymp\u00e4rist\u00f6tuenehdot eiv\u00e4t suoraan rajoita sen k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Taulukko 1. Savimaiden sek\u00e4 karkeiden kivenn\u00e4ismaiden ja eloper\u00e4isten maiden magnesiumpitoisuudet (mg magnesium\/l maata) sek\u00e4 magnesiumin tarve (kg\/ha\/v) eri viljavuusluokissa<\/span><\/p>\n

  \"Mgpitoisuus\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Draycott, A. P. & Christenson, D. R. 2003. Nutrients for Sugar Beet Production. Soil-plant relationships. Calsium and magnesium, 67-79.<\/p>\n

Sokerijuurikkaan viljelyopas 1999. Juurikassarka 2.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Magnesiumin merkitys kasville Magnesiumin merkitt\u00e4vin teht\u00e4v\u00e4 on kasvin yhteytt\u00e4misess\u00e4. Puutos h\u00e4iritsee yhteytt\u00e4mist\u00e4 ja lehtivihre\u00e4n muodostumista. Magnesiumin puutteessa kasvin kasvu hidastuu ja juurikkaan sokeripitoisuus laskee. Juurikas tarvitset magnesiumia runsaammin kuin viljat. […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-785","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/785","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=785"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/785\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4854,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/785\/revisions\/4854"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=785"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=785"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sjt.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=785"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}