Muut hoitotyöt

Villijuurikas on viljellyn juurikkaan sukulainen, joka on ilmeisesti tullut meille juurikkaan siemenen mukana. Keski-Euroopassa se on hyvin yleinen rikkakasvi. Jos villijuurikasta on useampana vuonna ollut samassa kohtaa, kyseessä on oloihimme sopeutunut villijuurikaskanta. Villijuurikas muodostaa itämiskykyisiä siemeniä lähes joka vuosi, ja se kestää samoja torjunta-aineita kuin viljelty juurikas.

Yksittäiset villijuurikkaat on perattava käsin joka kasvukausi. Jos villijuurikas on päässyt leviämään, suuremmat alueet voi harata ja rivit perata käsin. Villijuurikkaan varsi on katkaistava hiukan maanpinnan alapuolelta, sillä muuten juurikas uusiutuu varren tyvellä olevista silmuista. 

Villijuurikkaan pahasti saastuttamat peltolohkot on parasta ottaa pois juurikkaanviljelystä. Viljelykierto helpottaa tilannetta. 

On syytä muistaa, että kukkavarret ja villijuurikkaat ovat kaksi eri asiaa. Juurikas on kaksivuotinen kasvi, joka muodostaa luonnollisesti kukkavarren toisena vuonna. Joskus siemen voi virittyä niin että juurikas muodostaa kukkavarren jo ensimmäisenä kasvuvuotena. Tällaiset varret on myös tärkeää poistaa pellolta, jotta niistä ei myöhemmin koidu villijuurikasongelmaa. Kukkavarsista ei pystytä koskaan pääsemään kokonaan eroon, mutta Suomeen valitaan lajikkeita, joiden kukkavarsiherkkyys on mahdollisimman alhainen.