Sokerijuurikkaan perusmuokkausta ovat kyntö ja kultivointi, joiden tehtävänä on maan kuohkeuttaminen ja kasvijätteiden hautaaminen. Oikean muokkauksen ansiosta siemenet itävät mahdollisimman nopeasti ja taimistoista tulee tasaisia ja aukottomia. Onnistunut muokkaus säilyttää myös muokkauskerroksen alapuolisen maan kuohkeuden siten, että juurikas pystyy täysipainoisesti kasvamaan koko kasvukauden ajan. Juurikkaanviljelyä on myös mahdollista harjoittaa kevennetyllä muokkauksella tai jopa suorakylvöllä. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. rikkakasvien hallintaan.
Kyntö
Kynnön avulla juurikkaalle voidaan saada aikaan riittävän kuohkea kasvualusta. Hyvä kyntö on onnistuneen muokkauksen lähtökohta. Kuitenkin olisi syytä välttää kyntöä vaikeissa oloissa, koska silloin vaikuttavat yhtä aikaa kaikki maan rakennetta heikentävät tekijät kuten, maan kosteus, pintapaine, renkaan luisto ja kuorma. Tasainen kyntö on onnistuneen muokkauksen lähtökohta.
Paluuauroja käytettäessä vesivaot ja aloitusharjat jäävät yleensä pois. Leveä 16–18 tuuman viilu on yleensä epätasaisempi kuin kapeampi, 12–14 tuuman viilu. Kuorimien käyttö tasoittaa kynnöstä ja vähentää juuririkkakasvien leviämistä. Pakkeri on auraan kiinnitettävä laite, joka tasaa ja tiivistää kynnöstä. Sen käyttöä voidaan suositella etenkin herkästi kuivuvilla mailla kevätkynnön yhteydessä.
Kyntösyvyys
Kyntösyvyyden pitäisi juurikasmailla olla sama kuin ruokamultakerroksen paksuus eli 20–25 cm. Kyntöanturan välttämiseksi kyntösyvyyttä on hyvä vaihdella vuosittain. Sokerijuurikkaan noston jäljiltä ruokamultakerros on usein tiivistynyt normaalia ”ohuemmaksi”. Niinpä kyntösyvyys voi vastaavasti olla muutaman sentin matalampi, ettei vahingossa kynnettäisi raakaa, mahdollisesti hapanta pohjamaata pintaan.
Syyskyntö
Savimaat pyritään aina kyntämään syksyllä, jotta routa pääsisi mahdollisimman tehokkaasti murentamaan kyntöviiluja. Mikäli mahdollista maan tulisi kynnettäessä olla niin kuivaa, että se murenee helposti. Liian märän maan kyntö aiheuttaa traktorin vetopyörien luiston vuoksi rakennevaurioita etenkin jankossa.
Kevätkyntö
Kevyet kivennäismaat ja eloperäiset maat kannattaa yleensä kyntää keväällä. Kevätkyntö katkaisee kosteuden kapillaarisen nousun ja edistää siten maan kuivumista ja lämpenemistä. Kyntösyvyys voi olla sama kuin savimailla. Mikäli savimaan kyntö jostain syystä jää kevääseen, on odotettava maan kuivumista niin kauan, että viilu murenee kynnettäessä. Savimaan kyntö on syytä tehdä keväällä tavallista matalampaan eli 15–20 cm:n syvyyteen ja kylvömuokkaus lähes välittömästi kylvön jälkeen. Keväällä kynnetyllä savimaalla taimistuminen on usein epävarmaa. Savimaan kevätkynnön korvaamisesta kultivoinnilla on saatu hyviä kokemuksia.
Kultivointi
Kultivointi on tullut yhdeksi varteenotettavaksi muokkaustavaksi, kun halutaan korvata kyntöä muokkaustoimissa. Samat lainalaisuudet pätevät niin kynnössä kuin kultivoinnissa, eli maan kosteus on syytä ottaa huomioon, jotta maarakenne saataisiin pidettyä mahdollisimman hyvänä.
Kylvömuokkaus
Kylvömuokkauksen avulla pyritään siemenelle varmistamaan hyvä kylvöalusta, jossa itämis- ja taimistumisolosuhteet ovat suotuisat.
Tasausäestys keväällä
Syksyllä tehty tasausäestys on käyttökelpoinen menetelmä. Syksyllä kynnetyn pellon vesivaot on syytä tasoittaa perälevyllä viimeistään muutamaa päivää varsinaista kylvöajankohtaa aikaisemmin tai silloin, kun maa on vielä roudassa mutta kynnöksen harja on sulanut ja kuivahtanut riittävästi. Mikäli vesivaot peitetään vasta kylvöajankohtana, vaon täytteeksi tulee liian paljon kuivaa maata eikä siemenille jää riittävästi itämiseen tarvittavaa kosteutta. Pellon pinnan voi esitasata keväällä pari päivää ennen varsinaista kylvöajankohtaa leveällä esitasausäkeellä. On kuitenkin syytä huolehtia, ettei maa pääse liikaa kuivumaan, jos esim. kylvöajankohta on myöhäinen. Esitasaus onkin yleensä hyödyksi vain niillä lohkoilla, joita ei ehditä ajoissa kylvämään. Se estää savi- ja hiesumaan liiallista kuivumista ennen kylvöä.
Muokkaustraktorilta vaadittavat ominaisuudet
Maan tiivistymisen ehkäisemiseksi kannattaa muokkaustraktorina käyttää mahdollisimman kevyttä mutta tehokasta traktoria. Renkaissa käytetään alinta valmistajan sallimaa painetta.
Äkeeltä vaaditut ominaisuudet
Jäykät piikit, jotka pysyvät säädetyssä syvyydessä eivätkä nosta tuoretta maata pintaan.
Tiheä piikkiväli, jotta muokkauskerroksen pohjasta saataisiin tasainen. Huolehdi äkeenterien ja mahdollisen jälkiharan kunnosta.
Muokkausajankohta
Savimaiden muokkausajankohta on valittava tarkoin. Ajankohta on oikea silloin, kun muokkauskerros on niin kuiva, ettei maa-aines ole enää muovailtavissa. Liian aikaisin muokattuna maa tiivistyy ja pinta jää kokkareiseksi. Myös liiaksi kuivunut maa muokkautuu heikosti eikä siihen saada tasaista kasvualustaa aikaiseksi. Sokerijuurikas hyötyy pitkästä kasvuajankohdasta, joten pellon muokkaus ja kylvö olisi syytä suorittaa heti kun maa on valmis muokattavaksi.
Muokkaussyvyys
Savimailla käytetään yleensä 5-7 cm muokkaussyvyyttä. Tavoitteena on saada muokkauskerroksen pohjalle riittävän hienojakoinen kerros, jotta kosteus säilyisi siemenen itämiskerroksessa, sekä suuremmat muruset pintakerrokseen suojaamaan pellon pintaa liettymiseltä. Jyräys kylvömuokkauksien välissä saattaa tulla kyseeseen, jos näyttää siltä, ettei muuten saada riittävän hienojakoista muokkauskerrosta. Muokkausten yhteydessä on varottava tiivistämästä muokkauskerroksen alapuolella olevaa maata. Jokainen muokkauskerta pellolla tiivistää maata lisää, joten ajokertojen lukumäärä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä.
Kevyiden maiden muokkaus
Kevyiden maiden muokkaukseen soveltuvat useimmat äestyypit, jotka jättävät riittävän tasaisen pinnan. Muokkaussyvyys on 3-6 cm, ja muokkauskertoja tarvitaan useimmiten vain yksi tai kaksi. Keväällä kynnetyllä pellolla maa voi olla liian löyhää, jolloin jyräys ennen kylvöä on vaihtoehto tasaisen ja riittävän tiiviin kylvöalustan varmistamiseksi.
SjT:n tuloksia eri muokkausmenetelmillä
SjT:n vinkkejä kylvöön