Magnesiumin merkitys kasville

Magnesiumilla on tärkeä tehtävä yhteyttämisessä, sillä se on klorofyllin eli lehtivihreämolekyylin keskusatomi. Lehtivihreä sitoo auringon valoenergian. Magnesiumilla on keskeinen tehtävä myös entsyymitoiminnan  aktivaattorina ja energiansiirrossa. Magnesium säätelee kaliumin ja kalsiumin ohella kasvin vesitaloutta säätelemällä solujen osmoottista painetta. Lisäksi magnesium edistää yhteyttämistuotteiden siirtymistä naatista juuriosaan.

SjT:n kokeissa vv. 1986-88 tutkittiin magnesiumlannoitusta juurikkaalla hyvin kalkitulla pellolla magnesiumluvun ollessa huono. Tulosten perusteella magnesiumlannoitus lisäsi juurisatoa merkitsevästi ja nosti sokeripitoisuutta sekä lisäsi merkitsevästi sokerisaantoa.

Ravinteena magnesium liikkuu kasvissa helposti nuoriin, kasvaviin lehtiin ja siksi puutosoireet ilmaantuvat ensimmäiseksi vanhoihin lehtiin. Puutosoireet havaitaan lehdissä loppukesästä. Magnesiumin puutteessa muodostuu lehtisuonten väliin kalpeankeltaisia alueita. Jos puute on ankara vain lehtisuonet jäävät vihreiksi. Myöhemmin lehtien reunat tummuvat ja kuolevat. Juurikkaan lehtien reunat voivat nousta myös ylöspäin.

Kasvin sisältämä magnesiumin määrä lasketaan kuiva-ainesadon ja magnesiumpitoisuuden perusteella. Hehtaarin juurikassato (40 tn/ha) + naattisato (39 tn/ha) sisältää yhteensä 30 kg magnesiumia, josta juuren osuus on 12 kg ja naatin 18 kg magnesiumia. Juuri- ja naattisatojen vaihteluun vaikuttavat monet tekijät, kuten erilaiset kasvuolot, peltolohkojen viljavuus ja annettu lannoituksen määrä. Draycott: juurikkaassa on noin 50 kg magnesiumia, 25 kg juuressa ja 25 kg naatissa.

Magnesium maassa

Kasvi ottaa magnesiumia kahdenarvoisena Mg⁺²-kationina. Magnesium on vaihtuvassa muodossa sitoutuneena maan orgaaniseen ainekseen ja savimailla maahiukkasten pinnoille tai saatavilla maanesteessä. Sitoutuminen rajoittaa magnesiumin huuhtoutumista. Magnesiumia on savimaissa runsaasti kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Magnesiumin puutetta esiintyy helpommin hiekka-, hieta-, multa-, turve- ja joskus myös liejusavilla ja erityisesti jos pohjamaa on hiekkainen. Näiden maalajien  luontaiset magnesiumvarat ovat huomattavasti niukemmat kuin savimaiden ja niistä magnesium myös huuhtoutuu herkemmin. Peltomaasta huuhtoutuu magnesiumia noin 15-20 kg/ha vuodessa. Siksi kevyillä mailla kannattaa tarkkailla maan magnesiumlukua, sillä

Runsaalla kalium- ja natriumlannoituksella on taipumus vähentää kasvin magnesiumin ottoa. Tämä johtuu siitä, että kalium, natrium ja magnesium kilpailevat keskenään kasvin ravinteidenotosta. Tässä tilanteessa kasvi voi kärsiä magnesiumin puutteesta, vaikka maassa olisikin magnesiumia kasvin tarpeeseen nähden tyydyttävästi.

Lannoitus

Sokerijuurikkaan lannoitustarve pohjautuu kasvin tarpeeseen. Lannoitusmäärän suunnittelussa huomioidaan maan ravinnereservit, esikasvi ja karjanlannanmäärä sekä maan kasvukunnosta riippuen voidaan lannoitukseen tehdä korjauksia.

Laskennallista lannoitussuositusmäärää, kuten typellä, fosforilla, kaliumilla ja natriumilla on, ei magnesiumlannoituksen suunnittelussa ole käytössä.

Magnesiumin lannoitustarve esiintyy silloin, kun maassa on liian vähän magnesiumia juurikkaan tarpeeseen nähden. Juurikas ottaa magnesiumia 20-30 kg/ha/ v. ja lisäksi sitä huuhtoutuu maasta lähes saman verran. Magnesiumia tarvitsee antaa juurikkaalle vuosittain, jos maan magnesiumpitoisuus on alle 100 mg/l maata.

Maan magnesiumpitoisuutta voidaan parantaa kalkituksella, kun käytetään magnesiumpitoisia kalkitusaineita. Jos maan magnesiumluku on pienempi kuin 100, kannattaa käyttää magnesiumpitoisia kalkitusaineita, jotka sisältävät hidasliukoista magnesiumia 3-12 %:a. Jos hyvin kalkitussa maassa on magnesiumluku on alhainen, on syytä turvata juurikkaan riittävä magnesiumin saanti magnesiumlannoituksella levittämällä Magnesiumravinnetta (Mg 15 %) maan viljavuusluokasta riippuen 200-400 kg/ha keväällä ennen kevätmuokkausta. Vastaavassa muodossa sitä on jonkin verran useissa NPK-lannoitteissa (ei kaikilla valmistajilla). Magnesiumravinteessa ja lannoitteissa magnesium helppoliukoisena magnesiumsulfaattina.

Juurikas tarvitsee myös hyvin kalkituilla mailla magnesiumlannoitusta, jos pellon magnesiumluku on viljavuusluokassa huono-tyydyttävä. Magnesiumlannoitustarve on tällöin 60-20 kg/ha vuodessa (Taulukko 1). Viljavuusanalyysiä tutkimalla saa varmimmin selville magnesiumin lannoitustarpeen. Niukasti magnesiumia sisältävillä lohkoilla sokerijuurikkaan magnesiumlannoituksesta ei kannata tinkiä, sillä maan luontaiset magnesiumvarat eivät riitä tyydyttämään sokerijuurikkaan runsasta magnesiumin tarvetta. Näin on erityisesti karkeimmilla maalajeilla ja eloperäisillä mailla. Magnesiumlannoituksen määrä kannattaa pitää viljavuusanalyysin osoittamalla tasolla ja levittää magnesiumia kasvin tarvitsema määrä. Magnesiumin kohdalla ympäristötuenehdot eivät suoraan rajoita sen käyttömäärää.

Taulukko 1. Savimaiden sekä karkeiden kivennäismaiden ja eloperäisten maiden magnesiumpitoisuudet (mg magnesium/l maata) sekä magnesiumin tarve (kg/ha/v) eri viljavuusluokissa

Lähteet:

Draycott, A. P. & Christenson, D. R. 2003. Nutrients for Sugar Beet Production. Soil-plant relationships. Calsium and magnesium, 67-79.

Sokerijuurikkaan viljelyopas 1999. Juurikassarka 2.