Tarkista aina ajantasaiset sallitut kasvinsuojeluaineet ja niiden käyttöohjeet Kemidigistä https://www.kemidigi.fi/
JUURIKASKIRPPA
Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.
Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset lehdet) näkyy koloja.
Torjuntakynnys: Tarkista satunnaisesti 20 kasvia, jos kolmessa tai useammassa kasvissa näkyy syöntijälkiä, torjuntakynnys ylittyy.
Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet.
JUOVAKIRPAT
Tuntomerkit: Keltajuovaisia, pituudeltaan noin 2 mm. Yleisimmät aaltojuova- tai mutkajuovakirppa.
Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset lehdet) näkyy koloja.
Torjuntatarve: Pääosin öljykasvien tuholainen. Ei vioita juurikasta yhtä paljon kuin juurikaskirppa, mutta voivat syödä myös lehtiin pieniä koloja.
Torjunta: Ei yleensä torjuntatarvetta.
PELTOLUDE [kevätvioitukset]
Tuntomerkit: Pituudeltaan noin viisi millimetriä, yleensä vihertävän (tai harmaan) ruskea, pitkät tuntosarvet, selässä kolmio.
Oireet: Vioittaa kasvupisteen, jolloin syntyy moninaattinen juurikas.
Torjuntatarve: Taimettuessa normaalisti/nopeasti siemenen neonikotinoidipeittausaine (Cruiser / Gaucho) riittää suojaamaan taimia tuholaisilta. Luteiden tarkkailu on todella tärkeää, etenkin riskialueita (metsänlaitapellot, pellonpientareet) kannattaa seurata taimettumisen jälkeen. Jos pellolla havaitaan runsaasti luteita, ne myös ehtivät vioittamaan useita taimia. Varsinaista torjuntakynnystä vioituksien pohjalta ei ole, koska vioitus havaitaan liian myöhään. Torjunta tehdään ludehavaintoihin perustuen ajoissa.
Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet.
JAUHOSAVIKKALUDE [Piesma]
Tuntomerkit: Pituudeltaan noin 2,3-3,1 mm, eli huomattavasti pienempi ja harvinaisempi kuin peltolude, etuselkä tumman/ vaaleanruskeankirjava, selässä kolmio.
Oireet: Vioittaa kasvupisteen, jolloin syntyy moninaattinen juurikas.
Torjuntatarve: Taimettuessa normaalisti/nopeasti siemenen neonikotinoidipeittausaine (Cruiser / Gaucho) riittää suojaamaan taimia tuholaisilta. Luteiden tarkkailu on todella tärkeää, etenkin riskialueita (metsänlaitapellot, pellonpientareet) kannattaa seurata taimettumisen jälkeen. Jos pellolla havaitaan runsaasti luteita, ne myös ehtivät vioittamaan useita taimia. Varsinaista torjuntakynnystä vioituksien pohjalta ei ole, koska vioitus havaitaan liian myöhään. Torjunta tehdään ludehavaintoihin perustuen ajoissa.
Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet.
JUURIKASKÄRPÄNEN
Tuntomerkit: Kärpänen munii valkoisia munia rykelmänä lehtien alapinnalle. Huom. Torjunta kohdistuu toukkiin, ei kärpäseen eikä muniin.
Oireet: Munista kuoriutuvat toukat tekevät syömällä käytäviä lehden sisään ja nämä käytävät ruskistuvat myöhemmin solukoiden kuoltua.
Torjuntatarve: Taimettuessa normaalisti/nopeasti siemenen neonikotinoidipeittausaine (Cruiser / Gaucho) riittää suojaamaan taimia tuholaisilta. Jos havaitset munia lähes jokaisen taimen alalehdillä, varaudu torjuntaan. Torjuntakynnys ylittyy, kun tarkistat satunnaisesti 20 kasvia, jos neljässä tai useammassa kasvissa näkyy useampia syöntikäytäviä useammassa lehdessä. Aiheuttaa harvemmin satotappioita.
Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet.
PELTOLUDE [kesävioitukset]
Oireet: Lehden kärki keltainen ja mutkalla, lehtiruodissa luteen tekemiä vioituskohtia.
Torjuntatarve: Ei ole torjuntatarvetta, vioitus on tapahtunut jo aikaisemmin.
GAMMAYÖKKÖNEN
Tuntomerkit: Etusiivet ovat tummanruskeat ja niissä on monimutkaista kuviointia sekä vaalea y-kirjainta muistuttava kuvio, siipiväli 36-43mm. Poiketen muista yökkösistä lentelee myös päiväaikaan. Gammayökkösellä on monia isäntäkasveja, mm. härkäpapu, öljykasvit, herne, kaalit.
Oireet: Toukka on noin 3 cm pitkä ja väriltään vaaleanvihreä, jossa vaaleat sivujuovat. Toukka syö sileäreunaisia eri kokoisia reikiä lehtiin. Toukkia on vaikea havaita, koska ovat suojassa lehtien alla ja tippuvat herkästi maahan, kun kävelet kasvustossa.
Torjuntatarve: Esiintyy harvoin ja paikallisesti, sillä lähinnä kulkeutuu hellekesinä tuulien mukana Euroopasta heinäkuussa. Tarkista satunnaisesti 20 kasvia, jos seitsemässä tai useammassa kasvissa näkyy syöntireikiä useammassa saman kasvin lehdessä tai reiät ovat isoja, torjuntakynnys ylittyy.
Torjunta: Juurikkaalle sallittu tuhoeläinaine (minor use).
VAAKSIAISEN TOUKKA
Tuntomerkit: Vaaksiaisen toukat ovat harmaita ja jaokkeellisia ja niillä on nahkamainen, sitkeä ulkopinta. Täysikasvuiset toukat ovat pituudeltaan 30-40 mm.
Oireet: Syö juurikkaan sekä sirkkalehtiä että varsia keväällä suotuisissa olosuhteissa (kevyt, kostea maa). Löytyy yleensä matalasta syvyydestä (1-3 cm) taimen viereltä.
Torjuntatarve: Esiintyy harvoin ja paikallisesti.
Torjunta: Vuonna 2021 hätälupa Steward-valmisteen käyttöön toukkien torjuntaan.
JUURIKAS-, eli PAPUKIRVA
Tuntomerkit: Siivettömillä kirvoilla on pullea ja musta/tummanruskea vartalo, selkäpuolella useita valkeita vahatäpliä. Raajat ja tuntosarvet vaaleat, tuntosarvien pituus 2/3 ruumiin pituudesta.
Siivekkäiden kirvojen pää ja keskivartalo ovat kiiltävän mustat, takaruumis vihreä. Koiraat ovat aina siivekkäitä. Tuntosarvien pituus 2/3 ruumiin pituudesta.
Oireet: Levittävät keltaviroosia, joka on merkittävin virustauti Euroopan juurikaspelloilla. Lue lisää Kasvitautihavainnoista
Torjuntatarve: Ei ole toistaiseksi tarvetta.
Torjunta: Juurikkaalle ainoa sallittu tuhoeläinaine kirvojen torjuntaan on Teppeki.
PERSIKKAKIRVA
Tuntomerkit: Siivettömät aikuiset kirvat ovat ruumiiltaan soikeita/litteitä ja himmeäpintaisia. Värivaihtelee valkeahkosta vihreästä/kellanvihreästä/vaaleanpunaiseseen. Tuntosarvet ovat suunnilleen ruumiin pituiset.
Siivekkäiden kirvojen pää ja keskiruumis ovat tummat, takaruumis keltainen/kellanvihreä. Tuntosarvet ovat suunnilleen ruumiin pituiset
Oireet: Levittävät keltaviroosia, joka on merkittävin virustauti Euroopan juurikaspelloilla. Lue lisää Kasvitautihavainnoista.
Torjuntatarve: Ei ole toistaiseksi tarvetta.
Torjunta: Juurikkaalle ainoa sallittu tuhoeläinaine kirvojen torjuntaan on Teppeki.
Kuva: Andrew Jensen, Andrew Jensen, CC-BY-NC-SA-2.0
RIPSIÄINEN
Tuntomerkit: Ripsiäiset ovat muodoltaan pitkulaisia, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on hapsureunaiset siivet, mutta ripsiäiset eivät ole hyviä lentämään.
Oireet: Ripsiäiset purevat ja imevät kasvin mehua nuorten lehtien alapuolelta. Lehdet paksuuntuvat ja lehdet rullautuvat sisäänpäin ja pienet kasvit saavat usein punertavan sävyn.
Torjuntatarve: Ei ole toistaiseksi tarvetta.
Kuva 1. https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ1Nx14_3APc1Le1JyBX86BYm4VdtL8CxAL5D5oPRvj4u
SYJBzsDzW8th6MH2QlY4gp1v8&usqp=CAU
Kuva 2. Betodlaren 3/2021
HYÖDYLLISET TUHOLAISET
SYLKIKUORIAINEN
Tuntomerkit: Sylkikuorisen keskivartalo on oranssi, muuten harmaanmusta.
Oireet: Ei ole juurikkaan tuholainen eikä vioita juurikkaan lehtiä. Mahdollisesti juurikkaan tuholaisten luontainen vihollinen. Sylkikuoriaiset syövät sekä toukkina että aikuisina muun muassa kirvoja.
Torjuntatarve: Ei aiheuta torjuntatarvetta.
Kuva: Kivelä
LEPPÄKERTUN TOUKKA ja LEPPÄKERTTU
Tuntomerkit: Toukka on mustanharmaa, jolla on krokotiilimainen vartalo, jossa on keltaisia pilkkuja.
Oireet: Ei ole juurikkaan tuholainen eikä vioita juurikkaan lehtiä. Mahdollisesti juurikkaan tuholaisten luontainen vihollinen. Molemmat käyttävät muun muassa lehtikirvoja ravinnokseen.
Torjuntatarve: Ei aiheuta torjuntatarvetta
Kuva: Pest, diseases anddisorders of Sugar Beet.
KUKKAKÄRPÄSEN TOUKKA ja KUKKAKÄRPÄNEN
Tuntomerkit: Aikuiset kukkakärpäset ovat pölyttäjiä ja kukkakärpäsen toukat käyttävät ravintonaan tuholaisten toukkia ja kirvoja.
Torjuntatarve: Ei aiheuta torjuntatarvetta.
Kuva 2. SjT
Kuva 2 https://www.otokkatieto.fi/uploads/fullscreen/kukkakarpanentoukka.jpg
HARSOKORENNON TOUKKA ja HARSOKORENTO
Tuntomerkit: Sekä aikuiset että toukat syövät erityisesti kirvoja ravinnokseen. Harsokorennot munivat lähelle kirvaesiintymää ja munat ovat ohuen säikeen päässä.
Torjuntatarve: Ei aiheuta torjuntatarvetta.
Kuva 1. https://www.nopest.fi/thumbs/300x300r/2019–04/harsokorento.jpg Kuva 2. Betodlaren. Kuva 3. Poso M.
MAAKIITÄJÄISET
Tuntomerkit: Maakiitäjäiset on kovakuoriaisia, joiden heimo kuuluu petokuoriaisten alalahkoon. Kuoriaisilla on yleensä pitkät ja hoikat raajat. Ne liikkuvat maan pinnalla nopeasti. Väriltään ne ovat useimmin mustia tai metallinkiiltoisia. Suurin osa maakiitäjäisistä on petoja.
Torjuntatarve: Ei aiheuta torjuntatarvetta.
