SJT – Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus

Sokerijuurikkaan nosto

Sokerijuurikkaan korjuukausi alkaa tavallisesti syyskuun lopulla ja jatkuu usein tehtaan sulkeutumiseen asti. Suomessa juurikkaan kasvu jatkuu yleensä lokakuun puoliväliin asti, ja sen laatu paranee samanaikaisesti. Sokerijuurikassato korjataan täysin koneellisesti. Yhteiskoneiden ja nostokoneurakoitsijoitten määrä lisääntyy, mikä näkyy useampirivisten nostokoneiden yleistymisenä. 

Kuljetusaikataulut, nostettava pinta-ala, nostoteho, juurikaslohkon sijainti ja säätiedotukset määräävät, milloin nostotöihin on ryhdyttävä. Korjuuolot huononevat yleensä, mitä pitemmälle syksy edistyy. Korjuukonekapasiteetti on sopeutettava käytettävissä olevan ajan ja nostettavan alan mukaan siten, että hankalinakin syksyinä juurikkaat saadaan varmasti korjatuksi riittävän ajoissa. Kantavimmat pellot, missä sateet eivät aiheuta suurempia ongelmia, pyritään jättämään viimeiseksi. Turhaa ajoa kostealla pellolla on aina vältettävä. 

 

Korjuukoneet

Pinta-alallisesti suurin osa juurikkaista nostetaan suomessa 6-rivisillä, itsekulkevilla, nostokoneilla. Edelleen vähemmillä nostoriveillä varustettuja, traktorivetoisia, koneita on saatavilla ja käytössä. Hankittavan korjuukoneen valintaan vaikuttavat pääasiassa korjattava juurikasala ja maan laatu. Yhä useampi viljelijä turvautuu nostossa urakoitsijaan, joten mikäli ei itse tahdo investoida nostokoneeseen määräytyy käytettävissä oleva nostokone alueen urakoitsijoiden koneiden mukaan.

 

Korjuukoneen ennakkohuolto

Korjuukauden jälkeen nostokone pestään ja huolletaan ennen talvisäilytykseen laittoa. Tiloilla, joilla on lämpimät huoltotilat, nostokoneet korjataan yleensä heti korjuukauden päätyttyä. Silloin kaikki ilmenneet viat ovat tuoreessa muistissa. Samalla voi tehdä myös vuosittaiset huollot. Ellei tähän ole tilaisuutta, on korjuukoneen perusteellinen kunnostus syytä tehdä kuitenkin hyvissä ajoin ennen korjuukauden alkua. Erityisen tärkeää on, että kaikki suoraan juurikkaiden kanssa kosketuksissa olevat osat ovat kunnossa. Esilistimen terät ja listinveitset teroitetaan ja tarpeen vaatiessa uusitaan. Tarkkuuslistimen listinterän kunnosta on huolehdittava koko nostokauden ajan, ja teriä on hyvä olla useampia varalla rikkoontumisen takia. Kuluneet ja vääntyneet vantaat lisäävät helposti korjuutappioita. Katkenneet juurikkaat ovat selvä merkki huonokuntoisesta vantaasta. Eri maalajeilla on ratkaiseva merkitys vantaiden ja nostoelevaattoreiden kulumiseen. Korjuukauden alussa kannattaa lähteä liikkeelle uusilla tai korjatuilla vantailla ja tilata varavantaat seuraavaa vaihtoa varten.

Korjuukoneen säädöt

Tavoitteena on saada korjuukoneen säiliöön hyvin listittyä, kolhiintumatonta ja mahdollisimman puhdasta juurikasta. Juurikkaan ulkonäön perusteella voidaan arvioida, ovatko säädöt oikeat.

Esilistin säädetään sellaiselle korkeudelle, että se leikkaa naateista mahdollisimman paljon listimättä kuitenkaan liikaa korkealla kasvavia juurikkaita. Listinveitsen on oltava leikkuuhetkellä maan pinnan suuntainen. Listinveitsi on muistettava teroittaa riittävän usein. 

Vantaan oikeasta syvyydestä on vaikeata antaa täsmällisiä ohjeita. Työsyvyyden lisäys rasittaa koneen puhdistuslaitteistoa lisääntyneen multamäärän johdosta. Vantaan toimintaa on tarkkailtava koko nostokauden ajan. Mikäli säiliöön alkaa tulla katkenneita juurikkaita, on se merkki liian matalasta nostosyvyydestä tai kuluneesta vantaasta. Vantaan liikevara sivuttaissuunnassa on tarkistettava, että se sallii pienoisen ajovirheen. Vantaiden säädöissä on syytä pysyä valmistajan antamissa ohjearvoissa.

Puhdistusteho säädetään maalajin ja maan kosteusolojen mukaan. Koneissa, joissa puhdistuslaitteita pyörittävät hydraulimoottorit, voidaan puhdistuslaitteiston kierroslukua säätää portaattomasti. Rulettien ja sivusäleikköjen välinen rako säädetään sellaiseksi, että mahdollisimman suuret savipallot poistuvat ilman juurikashävikkiä.

Ajonopeus ja puhdistuslaitteiston pyörimisnopeus on säädettävä siten, että juurikas puhdistuu riittävästi. Liiallista kolhimista on vältettävä. Kevyillä mailla ja kuivissa nosto-oloissa juurikkaat puhdistuvat helposti. Tällöin työskentelyn tulee olla hellävaraista. Jäykillä maalajeilla vaaditaan rajumpia otteita. Juurikkaan kolhiintuminen lisää myös aumauksen aikana syntyviä säilytystappioita. Nostokoneen puhdistuslaitteiston kierroslukua ei siten pidä nostaa suuremmaksi kuin on tarpeen juurikkaan kohtuulliseen puhdistumiseen.

Korjuutappiot

Sokerijuurikkaan nostossa syntyy aina korjuutappioita. Tehdyissä tutkimuksissa havaittiin niiden olevan pahimmillaan lähes 20 % juurisadosta. Huolellisella ajolla ja koneen oikealla säädöllä korjuutappiot voidaan vähentää muutamaan prosenttiin. Korjuutappiot voidaan jaotellaan neljään ryhmään:

  1. Pinnalle pudonneet
  2. Liiaksi listityt kannat
  3. Maahan jääneet
  4. Päistejuurikkaat

Pinnalle pudonneet ovat vantaalta, nostoelevaattoreista, puhdistusruleteilta tai puhdistusrummustosta pudonneita juurikkaita tai juuren palasia. Liiaksi listityt kannat johtuvat viallisesta tai väärin säädetystä tarkkuuslistimestä tai esilistimestä. Maahan jääneet ovat vantaan maahan jättämiä, kokonaisia tai puolikkaita juurenpätkiä. Päistejuurikkaat ovat päisteissä maahan jääneitä juurikkaita tai juuren palasia. Ne aiheutuvat yleisimmin ajovirheestä tai vantaan riittämättömästä liikevarasta sivuttaissuunnassa. Huolellinen tulo riville tai riviltä poistuminen vähentävät nostotappioita. Riittävän leveät päisteet käännösten helpottamiseksi lisäksi helpottavat ja nopeuttavat nostoa.